Sähköinen kalenteri voi orjuuttaa ja tehdä tunteettomaksi – myös aivotutkija näkee hyötyjä paperisessa kalenterissa
Paperinen kalenteri on maailman paras käyttöliittymä, eikä siitä kannattaisi luopua koskaan. Paperisen kalenterin käyttäjät ovat vapaampia ja tunteellisempia kuin sähköiseen versioon siirtyneet.
Tässä viisi syytä, miksi paperinen kalenteri on digitaalista parempi.
1. Paperinen kalenteri toimii päiväkirjana
Sähköiseen kalenteriin laitetaan usein vain kaikki välttämätön. Paperiseen versioon kirjataan ylös muutakin ja siihen tallentuvat tunteet paremmin.
Almanakkaan kirjoitettu käsiala kertoo mielialoista. Hätäisesti ja epäselvästi kirjattu asia on ehkä tuntunut epämiellyttävältä.
Hääpäivä on varmasti merkitty kauniimmin kuin hammaslääkärin vuositarkastus. Jos taas merkintä pyykkituvasta on koristeltu sydämillä, sekin kertoo jotain.
2. Paperisen kalenterin takia olet persoonallisempi ja parempi ystävä
Sähköisen kalenterin käyttäjä saattaa unohtaa ystävien syntymäpäivät helpommin kuin paperisen version käyttäjä, joka on ympyröinyt nimipäivätkin etukäteen.
Perinteiseen taskukalenteriin on myös helpompi tehdä käteviä värikoodauksia ja liimata vaikka tarroja. Se on paljon intiimimpi.
Paperilla on nautinnollista yliviivata asioita tai konkreettisesti kumittaa tapahtumia pois. Voit repiä irti vaikka kokonaisen kuukauden, jos siltä tuntuu.
3. Olet vapaampi ihminen paperisen kalenterin kanssa
Paperista kalenteria saa täyttää omaan tahtiin, mutta sähköistä kalenteria voivat sotkea toisetkin. Digitaalinen almanakka täyttyy helposti turhista kokouksista.
Sähköisen kalenterin käyttäjää voidaan myös kytätä. Työkaveri saattaa käydä katsomassa, miten olet suunnitellut viikkosi. Jos et ole kirjannut kaikkia menojasi kalenteriin, työkaveri voi luulla, että löysäilet.
Paperinen kalenteri on lempeämpi. Se ei koskaan häiritse, piippaile tai painosta sinua turhilla muistutuksilla.
4. Muistat asiat paremmin, kun kirjoitat ne kynällä almanakkaan
Käsin kirjoittaessa syntyy vahvempi muistijälki ja muistot säilyvät paremmin paperisessa kalenterissa. Sähköisen kalenterin kanssa et voi palata menneeseen yhtä helposti.
Digitaalisesta kalenterista on vaikeampi tarkistaa, milloin kävit katsomassa kaverin kanssa sen elokuvan, jonka nimeä et juuri nyt muista.
Paperiseen versioon olisit saattanut kirjoittaa myös elokuvassa esitetyn elämänviisauden ja ravintolan, jossa kävitte leffan jälkeen syömässä.
5. Sähköinen kalenteri ei ole yhtä luotettava kuin paperinen
Et voi täysin luottaa, että sähköisen kalenterin tarjoava kansainvälinen pörssiyhtiö säilyttää tietosi niin pitkään kuin haluat.
Vaatehuoneeseen kenkälaatikkoon kerättyjen almanakkojen säilymiseen voit luottaa paremmin. Niihin eivät myöskään sähkökatkot vaikuta. Päiväkirjana toimineet paperiset kalenterit harvoin joutuvat hakkeroinnin kohteeksi.
Mutta mitä sanoo aivotutkija? Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta näkee paperisessa kalenterissa paljon positiivista:
– Paperisen kalenterin hyvä puoli on käsin kirjoittaminen, joka voi johtaa parempaan muistamiseen ja myös siihen, että merkinnät ovat persoonallisempia. Ympyröintejä, alleviivauksia, värejä ja sydämiä käytetään ehkä enemmän paperikalenterissa, joten merkinnät voivat sitä kautta olla paremmin kuvaavia ja yleissilmäyksen luominen on helpompaa, Huotilainen sanoo.
– Paperinen kalenteri valitaan usein niin, että se kuvaa ihmisen mentaalista mallia ajasta: Joku haluaa jokaiselle päivälle yksityiskohtaisen ajallisen tilan puolen tunnin välein, toinen kokonaisvaltaisemman viikkonäkymän. Jollekulle riittää seinäkalenteri, jossa koko kuukaudesta saa yleiskuvan yhdellä silmäyksellä, Huotilainen sanoo.
Paperista kalenteria harvoin annetaan muiden selailla.
Aivotutkija ei kuitenkaan tuomitse sähköistä kalenteria. Sähköisen kalenterin hyvinä ominaisuuksina Huotilainen pitää kaikkia siihen liitettävissä olevia automaattisia raportointi- ja dokumentointityökaluja sekä dokumenttien linkkaamismahdollisuuksia.
Aivotutkija korostaa myös jakamisen hyviä puolia. Sähköinen kalenteri on helppo jakaa toiselle ja siten antaa pääsy tietoon siitä, milloin henkilö on varattu.
Minna Huotilaisen mielestä tämä tuo parhaimmillaan yhteisöllisyyden tunnetta esimerkiksi pienellä työpaikalla, kun kaikki suunnilleen tietävät, mitä toiset ovat tekemässä ja milloin.
Huotilainen kuitenkin tiedostaa sähköisen kalenterin tuomat mahdolliset ongelmat:
– Isolla työpaikalla kalenteriin voi ilmestyä niin paljon varauksia, ettei oma työaika enää tunnu omalta. Paperista kalenteria harvoin annetaan muiden selailla.
Kahden kalenterin käyttöä Huotilainen pitää haasteellisena, etenkin silloin kun henkilön täytyy muistaa siirtää muistettavia asioita kalenterista toiseen.
– Pahinta on puolinainen kalenterin käyttö eli esimerkiksi töissä on käytettävä sähköistä kalenteria, mutta itse kuitenkin tahtoo käyttää myös paperista. Silloin tarvitaan molemmat kalenterit paikalle kertomaan, onko henkilö vapaa. Tällöin usein myös muisti kuormittuu.
Tavallisesti kalentereissa viikot on nimetty järjestysnumeroilla, mutta kuukausilla ja viikonpäivillä on omat erikoiset nimensä.
Aristoteleen kantapäässä puhutaan kuukausista. Vieraana on almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen, joka kertoo, mistä kuukausien nimet tulevat ja mikä on helmikuun helmi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
