Nicholas Collon: "George Benjamin menee ihon alle"

RSO:n fokussäveltäjä on tällä kaudella brittiläinen George Benjamin. Miten päätit valita hänet?

Minusta on aina hienoa, jos yleisöllä on mahdollisuus kuulla säveltäjästä eri puolia, siis enemmän kuin vain yksi teos ja yksi konsertti. Tämä on nyt neljäs RSO-teemafestivaalimme, ja on aina hienoa voida tuoda Helsinkiin kansainvälisesti tunnustettuja taiteilijoita ja nähdä heidän työstään erilaisia aspekteja. Tällä kertaa George Benjaminilta kuullaan orkesteriteoksia, kamarimusiikkia ja oopperoita. Hän oli minulle luonteva valinta, sillä hän on suurenmoinen muusikko ja säveltäjä, joka luo kauniita, ainutlaatuisia värejä. Benjamin on erittäin tärkeä hahmo aikamme musiikissa.

Millainen on oma suhteesi George Benjaminiin?

Tutustuin häneen luullakseni vuonna 2012, kun johdin hänen musiikkiaan London Sinfoniettan kanssa. Keskustelimme teoksista, ja opin tuntemaan tavan, millä hän työskentelee: hän on hyvin tarkka siitä, miltä kaiken pitäisi kuulostaa. Myös Aurora- orkesterini kanssa olemme soittaneet hänen musiikkiaan ja tehneet yhteistyötä useita kertoja. George Benjamin kuuluu sitä paitsi niihin säveltäjiin, joita kiinnostaa hyvin laajasti kaikenlainen musiikki, myös oman tuotannon ulkopuolelta.

Miten valitsitte hänen kanssaan festivaalilla kuultavat teokset?

George Benjamin sanoi ensimmäiseksi, että hän toivoisi festivaalin ohjelmaan Written on Skin -oopperaa. Lähtökohtana oli siten tämä upea, paljon esitetty teos. Oopperan valmistaminen on valtava urakka, mutta orkesteri on todellakin tehnyt kaikkensa sen eteen, ja siitä tulee aikamoinen tapaus. Halusin itse johtaa Benjaminin orkesteriteoksia, ja hän ehdotti nimenomaan Konserttoa orkesterille, joka on melko uusi, parin vuoden takainen Mahler-kamariorkesterille sävelletty teos. Ja koska meillä on paikalla kontratenori – hyvä ystäväni Iestyn Davis, joka laulaa Written on Skin -teoksessa – oli järkevää ottaa mukaan myös kantaatti Dream of the Song. Benjamin valitsi joitakin muita omia teoksiaan sekä muiden säveltäjien musiikkia niiden ympärille. Joukossa on myös hänen suomalaisen oppilaansa Joel Järventaustan sävellys.

Millaiset elementit ovat Benjaminin musiikille tyypillisiä?

Benjaminin tuotanto on suhteellisen pieni, ja hän kirjoittaa teoksiaan kauan. Hän ei vain lataa miljoonittain nuotteja paperille, vaan joka nuotin takana on valtava määrä pohdintaa, mikä ja miksi se on siinä, ja mikä sen tarkoitus on. Yksityiskohdat ovat hyvin tärkeitä. Musiikki ei myöskään aina aukea ensikuulemalta. Sitä joutuu pohtimaan, mutta se menee silti ihon alle. Jotkut säveltäjät hukuttavat kuulijan hienoihin tehoihin ja haluavat tehdä vaikutuksen. Benjamin ei tavoittele vau-efektiä, hän on paljon hienovaraisempi. Hienovaraisuus ja kirjoitustavan huolellisuus ovatkin hänelle tunnusomaisia piirteitä, joita ei nykymusiikissa kovin usein tapaa. Sen huomaa, kun hänen musiikkiaan soittaa ja kuuntelee, koska se tuntuu niin loogiselta ja oikealta.

Esittäjän kannalta Benjaminin musiikki asettaa aivan erityisiä vaatimuksia: on pyrittävä pääsemään musiikin tasolle, ymmärtämään hänen loistavaa ajatteluaan. Jokaisesta nuotista täytyy pitää hyvää huolta – silloin musiikki pääsee oikeuksiinsa.

haastattelu Lotta Emanuelsson