Harmiton rasvapatti vai jotain pahempaa? Moni pään ja kaulan alueen syöpätyyppi kasvaa piilossa salakavalasti. Oireet kun eivät välttämättä heti tunnu tai näytä huolestuttavilta. Helsinkiläisen Teuvo Ylikosken kaulaan vuonna 2004 ilmestynyttä pientä kyhmyä seurattiin ensin työterveydessä, mutta vasta tarkemmat tutkimukset paljastivat totuuden. Nielusta löytyi syöpäkasvain, joka oli lähettänyt kaulalla näkyvän etäpesäkkeen.
Teuvo Ylikoskelle (65) nuoruudessa tehty nielurisaleikkaus ei sujunut ongelmitta. Teuvo oli tuolloin 15-vuotias.
– Leikkauksessa saksen kärki katkesi. Jossain vaiheessa mietittiin, olisiko leikkauksen hankaluuksilla jotain syy-yhteyttä nielualueella jatkuneisiin vaivoihin, Teuvo Ylikoski kertoo.
Joka tapauksessa myöhempinä vuosina Teuvo Ylikoski kärsi toistuvista poskiontelotulehduksista. Aktiivisella urheilumiehellä yleiskunto oli kuitenkin niin hyvä, etteivät lukuisat punkteerauksetkaan vauhtia pysäyttäneet.
Vuoden 2004 keväällä kaulalle ilmestynyt pattikaan ei Teuvoa ensi alkuun hätkähdyttänyt. Se kuitenkin osoittautui syöpäkasvaimen etäpesäkkeeksi. Edessä olivat leikkaukset ja sädehoidot.
Nielurisasyövän toteamisesta ei mennyt kuin kuukausi, niin olin Meilahdessa leikkauspöydällä.
– Kaikki kävi lopulta hyvin nopeasta. Nielurisasyövän toteamisesta ei mennyt kuin kuukausi, niin olin Meilahdessa leikkauspöydällä, Teuvo Ylikoski muistelee.
Leikkauksesta ja etenkin sitä seuranneesta sädehoitojaksosta selviäminen vaati sitkeyttä. Nielemis- ja puhumisvaikeuksien vuoksi Teuvo vietti sairaalassa kahden viikon jakson ravinto- ja nestetiputuksesta.
Myöhemminkin, kunnon muuten jo kohennuttua, syömisessä oli omat ongelmansa.
– Maito maistui happamalta, banaani väkevältä. Suu oli rikki ja kirveli, kärsin myös hiivatulehduksesta, Teuvo Ylikoski muistelee.
Erilaisia pään ja kaulan alueen syöpätyyppejä
Suomessa todetaan vuosittain noin 750 uutta pään ja kaulan alueen syöpää. Tähän syöpätyyppiin kuuluvat esimerkiksi suuontelon, nielun, kurkunpään, nenäontelon ja sylkirauhasten syövät.
Potilasviive, eli oireiden kanssa odottelu tulisi saada lyhyemmäksi.
– Potilasviive, eli oireiden kanssa odottelu tulisi saada lyhyemmäksi. Valitettavan usein potilas hakeutuu hoitoon vasta kun tauti on jo ainakin paikallisesti levinnyt, ja tällöin hoitoennuste on huonompi, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan korva- nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri, professori Antti Mäkitie kertoo.
Pienetkin itseä huolestuttavat oireilut tai näkyvät muutokset tulisi tutkituttaa mahdollisimman pian.
– Kaulakyhmyt, limakalvoalueiden parantumattomat haavaumat ja muutokset, nielemiskivut ja nielemisvaikeudet, käheys, toisen nenäkäytävän selittämätön vuoto, esimerkiksi näitä oireita on syytä tutkia, jos ne jatkuvat yli kolmen viikon ajan, ylilääkäri Antti Mäkitie listaa.
Pienetkin itseä huolestuttavat oireilut tai näkyvät muutokset tulisi tutkituttaa mahdollisimman pian
Hoitoon hakeutumista tulisi siis edelleen nopeuttaa. Viiveistä huolimatta tutkimukset osoittavat, että pään ja kaulan alueen syövissä on pohjoismaissa, ja nimenomaan Suomessa, parhaat eloonjäämisennusteluvut.
Hoitotavat ovatkin kehittyneet vuosien mittaan, ja kehitys jatkuu. Perushoitoa ovat leikkaus, sädehoito ja tarvittaessa siihen liittyvä syöpälääke.
– Kirurgisessa hoidossa on siirrytty monella tapaa elintä säästäviin leikkaustapoihin. Erityisesti leikkausten kudosmuutosten korjaaminen, rekonstruointi, on kehittynyt merkittävästi, professori, ylilääkäri Antti Mäkitie selvittää.
Kirurgisessa hoidossa on siirrytty monella tapaa elintä säästäviin leikkaustapoihin
Täsmäsädehoidolla puolestaan pystytään suunnittelemaan annosjakauma niin, että säästetään mahdollisimman paljon esimerkiksi niitä limakalvoalueita, joilla on vaikutusta nielemiseen ja muuhun toimintakykyyn.
Tupakan, nuuskan ja alkoholin haittavaikutukset pään ja kaulan alueen syöpien synnyssä on tunnettu pitkään. Ylilääkäri Antti Mäkitie kiitteleekin kampanjoita, joilla suomalaisten tupakointi on saatu vähenemään.
Uusiakin haittatekijöitä on viime vuosikymmeninä ilmaantunut.
– Mukaan on tullut papilloomavirukseen, HPV-virukseen liittyvä syöpätyyppi, joka on lisännyt erityisesti suunielusyöpää, ylilääkäri Antti Mäkitie huomauttaa.
Sinnikäs kuntoutuja
Kipulääkkeitä Teuvo Ylikoski tarvitsee edelleen, kymmenen vuotta leikkausten jälkeen. Nieleminen ja pitkät puhetuokiot rasittavat herkkää kurkun ja nielun aluetta. Teuvo näyttää kädellään kaulan aluetta ja toteaa sen olevan melkoisen täynnä erilaista hakasta ja neulasta limakalvoja kiinnittämässä.
– Ruuan kanssa on oltava tarkkana. Soseutan sellaiset ainekset, joiden pureskelussa ja nielemisessä tulisi hankaluuksia, Teuvo Ylikoski kertoo.
Soseutan sellaiset ainekset, joiden pureskelussa ja nielemisessä tulisi hankaluuksia,
Puheterapian avulla Teuvo on saanut puhekykynsä varsin hyvään malliin. Pitkäjaksoinen puhuminen toki rasittaa kurkkua, mutta muuten kommunikointi ei tuota suuria ongelmia.
– Muodostan edelleen kirjaimet ikään kuin väärin, mutta pääasiahan on, että puheestani saa selvän, Teuvo Ylikoski toteaa.
Fysioterapian ohjeiden mukaan Teuvo jumppaa etenkin ylävartalon lihaksistoa, johon hoitojen jälkeen tuli hermoratojen toimintahäiriöitä. Liikunta-ammattilainen tuskin muutoinkaan olisi jämähtänyt paikoilleen.
– Syöpä ei ole uusinut ja muutenkin olen pystynyt jatkamaan melko normaalia elämää. Kaipa se on niin, että 47 vuoden kokemus hiihtovalmentajana on antanut minulle kyvyn valmentaa myös itseäni, niin leikkauksista kuin sädehoidoistakin, Teuvo Ylikoski arvioi.
Asiantuntija: ANTTI MÄKITIE, professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto / Helsingin yliopistollinen keskussairaala
