Suurin osa meistä suomalaisista tyydyttää proteiinin tarpeensa syömällä ruokailun yhteydessä lihaa, kanaa tai kalaa. Samaan lopputulokseen pääsee myös oikeanlaisella kasvisruokavaliolla.
Pienempikin lihamäärä riittää
Punaisen lihan saantisuositus viikossa on maksimissaan puoli kiloa, mikä tarkoittaa neljä liha-ateriaa viikossa. Suomalaiset syövät lihaa kuitenkin kaksinkertaisesti. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Sari Niinistö muistuttaa, että runsas lihan syönti lisää riskiä muun muassa paksusuolensyöpään. Lisäksi liiallinen lihan syönti on yhdistetty ylipainoon ja kakkostyypin diabeteksen kehittymiseen. Lihan etu on se, että sen proteiinin aminohappokoostumus on laaja. Siksi keho saa lihasta kaikki tarvittavat aminohapot helposti.
Kasviruokavalio sopii myös lapsille
Yksittäisten kasvisten proteiini sisältää lihaan verrattuna harvempia aminohappoja. Kuitenkin yhdistelemällä monipuolisesti erilaisia kasvisproteiineja saadaan kaikki keholle välttämättömät aminohapot myös kasvikunnan tuotteista. Sari Niinistö muistuttaakin, että lapset eivät tarvitse lihaa kasvun ja kehittymisen kannalta. Sen voi korvata monipuolisella kasvisruokavaliolla. Maidonkin voi Niinistön mukaan halutessa korvata kasvismaidolla esim.soijamaidolla, lukuunottamatta imeväisikäisten äidinmaidonkorviketta.
Kasvisruokavalio pohjautuu monipuolisuuteen
Jotta kasvisruokailijan proteiinin tarve täyttyy, pitää syödä säännöllisesti täysjyväviljaa, papuja, linssejä, pähkinöitä, siemeniä, maitotuotteita ja kasvisvalmisteita esim.soijaa, tofua, härkistä, seitania, quornia ja nyhtökauraa.
Esimerkiksi 80 kiloa painava, tarvitsee vajaat 100 grammaa proteiinia päivässä. Tämä määrä täyttyy syömällä aterioiden yhteydessä esimerkiksi 1,5 kanamunaa, 1,5 dl linssiä, 3 dl maitoa, 50 grammaa tofua, 50 grammaa pähkinää (cashew), 5 palaa ruisleipää, 50 grammaa raejuustoa ja 30 grammaa auringonkukansiemeniä.
