Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kouluajan kauhukokemukset saivat Markku Bergin auttamaan muita lukemisen ongelmista kärsiviä
Markku Berg joutui kouluaikana nöyryytetyksi lukemisen vaikeuksien takia. Kun hän huomasi lapsenlapsellaan samoja vaikeuksia, oli pakko tehdä jotain.
Eletään 1960-lukua. Teini-ikäisestä Markusta tuntuu, että opettaja tekee sen tarkoituksella: käskee pojan luokan eteen lukemaan, vaikka tietää mitä tulee tapahtumaan. Markku seisoo luokan edessä, opettajan antama kirja kädessään ja kurkkua kuristaa. Vartalo tuntuu olevan kipsissä.
Teksti ei millään hahmotu Markun mielessä sanoiksi, lauseiksi ja virkkeiksi. Niinpä hän alkaa hätäpäissään keksiä tekstiä omasta päästään. Kaikki huomaavat sen ja silloin tapahtuu pahin mahdollinen asia. Koko luokka räjähtää nauramaan. Nöyryyttävintä on, että opettaja nauraa muiden mukana. Markku haluaisi vajota maan alle.
Nöyryyttävintä on, että opettaja nauraa muiden mukana
Luku- ja kirjoitusvaikeuksista kärsiviä tuskin enää yritetään saada lukemaan samanlaisilla kauhumenetelmillä kuin yli 50 vuotta sitten. Lukiongelmien kanssa kuitenkin painiskelee 5-10 prosenttia lapsista. Eli jokaisessa luokassa on keskimäärin vähintään yksi oppilas, jolle lukeminen on vaikeaa. Lukemisen erityisvaikeus eli dysleksia vaatii eniten erityisopetuksen tukea alaluokkalaisilla.
Puhuminen alaluokkalaiselta Markulta sujuu ja tekstiä häneltä syntyy. Opettaja pitää erästäkin ainekirjoitusta varsin hyvänä ja lukee sen luokalle ääneen. Hän antaa Markulle kuitenkin arvosanaksi kolme miinus eli ei edes nelosta. Hänen mielestään aineesta ei voi antaa parempaa arvosanaa, koska siinä on niin paljon kirjoitusvirheitä.
Koulunkäynti takkuaa myös yläluokilla. Monen opettajan mielestä Markku on laiska ja polttaa liikaa tupakkaa. Markusta väite on käsittämätön, sillä hän ei juuri koskaan polta, vaan urheilee paljon. Urheilutausta myös jollain tavalla pelastaa hänet, sillä hänellä on aina joku parhaana ystävänä ja häntä ei helposti kiusata. Kaikilla lukihäiriöstä kärsivällä ei ole yhtä hyvä tuuri. Monia kiusataan lukemisen vaikeuksien takia.
Koulu, jota Markku 1950–60-lukujen vaihteessa käy, on Helsingin Suomalainen yhteiskoulu. Opettajilla on jonkinlaisia vaikeuksia suhtautua Markkuun, jolta lukeminen ei suju. Koulu lähettää pojan Jyväskylän yliopistoon tutkittavaksi, jossa hänelle tehdään kuulo-, luki- ja älykkyystesti. Tutkimuksissa hänellä todetaan jokseenkin vaikea lukihäiriö. Paperi kourassaan hän palaa takaisin kouluun ja toivoo, että vihdoin hänen vaikeuksiaan ymmärrettäisiin paremmin ja hän saisi apua. Mutta mikään ei muutu. Markku ei saa apua lukemiseen sen enempää koulussa kuin kotonakaan.
Tietoisuus lukivaikeuksista on onneksi lisääntynyt erityisesti 1990-luvulta alkaen, kun lukijärjestöjä on perustettu. Lukivaikeudet tunnistetaan herkemmin, apua on saatavilla paremmin ja asenteet ovat muuttuneet. Lukihäiriöstä kärsivä tarvitsee kuitenkin moninkertaisen määrän tukea lukemisen vaikeuksien kanssa ja opettajien ja erityisopettajien aika ei meinaa millään riittää.
Jäät luokalle!
Kaverit houkuttelevat Markun mukaan kesäkouluun. Markku pääsee legendaarisen tv-kuuluttajan Teija Sopasen äidin Mari Sopasen pitämille yksityistunneille tämän kesäpaikkaan Savonlinnan lähelle. Hän viettää siellä kesän ennen kirjoituksia ja siellä on rento meininki. Luetaan paljon, mutta pakko ei ole lukea, jos ei halua. Markku huomaa kuitenkin lukevansa mielellään, kun saa lukea rauhassa ja omasta tahdostaan.
Markku muistelee Mari-tätiä lämmöllä. Mari uskoi aina oppilaisiin ja puolusti nuoria henkeen ja vereen. Hän saattoi jopa soittaa opettajalle nuorten asioista. Tädin professorismies opetti nuorille matematiikkaa ja fysiikkaa joutoaikoina, jos nämä halusivat. Ja totta kai moni halusi, sillä professori oli niin innostunut opettamisesta, että innostus tarttui. Markussa syttyy ensimmäistä kertaa kipinä: ehkä hän voisikin opiskella koulun jälkeen lisää.
Kirjasto muuttaa kaiken!
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Markku lähtee kavereidensa kanssa Lontooseen ja pääsee yrittämään opiskelua London School of Foreign Trading -opinahjossa. Opinnoista ei tahdo tulla mitään, koska hän ei ymmärrä kieltä kunnolla. Vuoden jälkeen hän lähtee takaisin Suomeen, mutta päätyy kuitenkin matkalla Tukholmaan. Kaveri vie hänet Tukholman yliopistoon, sillä siellä kaikki saavat aloittaa opiskelun. Jos saa tentistä kolmannen kerran hylätyn, menettää opiskelupaikkansa.
"Kehitin itselleni opiskelumetodin"
On helpottavaa huomata, miten valtavasti energiaa vapautuu, kun häpeästä pystyy päästämään irti.
Kova paine kouluaikana on jättänyt jälkensä Markkuun ja hän haluaa ymmärtää miten voisi päästä eteenpäin. Hän aloittaa terapian. Siellä hän käsittää, miten syviä haavoja lapsen sielunelämään voi tulla, jos lapsen ja nuoren tilannetta ei ymmärretä. Ja miten valtava suru ja häpeä se on koko perheelle, kun lapsi ei pärjää koulussa. On helpottavaa huomata, miten valtavasti energiaa vapautuu, kun häpeästä pystyy päästämään irti.
Nyt riittää!
Yhdellä Markun lapsenlapsista todetaan samanlaisia vaikeuksia lukemisen kanssa kuin Markulla itsellään on ollut ja silloin Markku ajattelee, että nyt riittää. Hän toivoo sydämensä pohjasta, että poika pääsisi helpommalla kuin hän itse. Miten hän voisi auttaa lapsenlastaan ja muita samanlaisessa tilanteessa olevia?
Markku ymmärtää, että hänellä on vieläkin vaikeuksia keskittyä kunnolla. Etsiessään apua keskittymisvaikeuksiinsa hän löytää valmentaja Jutta Saanilan. Jutan kanssa yhteinen sävel löytyy heti ja he ryhtyvät miettimään, miten lukihäiriöstä kärsiviä voisi parhaiten auttaa.
Jutta ja Markku perehtyvät tutkimuksiin ja päättelevät, että jos lasta ja perhettä voitaisiin auttaa jo ennen kouluikää tai juuri koulun alettua, apu olisi tehokkainta. Myös vanhemmat pitäisi valjastaa mukaan auttamaan lasta, sillä varhaiskasvatuksen ja koulujen resurssit eivät millään riitä auttamaan kaikkia riittävästi. Jutta ja Markku rekisteröivät Lukila ry:n, jonka kautta tukea perheille ryhdytään koordinoimaan.
Markku ja Jutta tekevät ensimmäisen Lukilan pilottijakson espoolaisessa koulussa, minkä tulokset ovat niin rohkaisevia, että tukea tarjotaan myös vantaalaisille perheille. Alexin perhe on yksi mukaan päässeistä.
Pieni pellavapää kurkistaa asunnon ovesta ja huikkaa moin Markulle ja Jutalle. On perjantai-iltapäivä ja kouluviikko jälleen takana. Vaihdetaan kuulumisia: miten koulun alku on sujunut? Äitiä huolestuttaa, sillä Alexia on kiusattu koulussa ja hän pyytää Alexia näyttämään siitä tulleita jälkiä käsissään. Markku ja Jutta kuuntelevat ja kehottavat olemaan uudestaan kouluun yhteydessä, jotta asia selviäisi.
Ekapelin avulla voi harjoitella lukemisen taitoja
Ensin tehdään keskittymisharjoitus. Jutta laittaa metronomin nakuttamaan ja kehottaa kaikkia laittamaan silmät kiinni. "Laske kymmeneen mielessäsi ja nosta käsi ylös, kun ollaan kymmenen kohdalla." Tehtävä on liian vaikea Alexille ja Markku puuttuu heti tilanteeseen. "Silmät auki ja lasketaan ensin kolmeen ja sitten käsi ylös." Alex onnistuu. Sen jälkeen laitetaan silmät kiinni ja kokeillaan uudestaan. Jälleen onnistuminen. Alex hymyilee ujosti, kun kaikki kehuvat häntä onnistumisesta.
Äiti on huojentunut, kun he pääsivät mukaan Lukilan pilottikokeiluun. Alexilla oli esikoulussa paljon vaikeuksia ja poika koki, ettei hän osaa ja vastaa aina väärin. Niinpä esikouluun meneminen oli välillä yhtä tuskaa. Perhe halusi tukea Alexin koulun aloitusta niin paljon kuin mahdollista, sillä epäilys lukihäiriöstä oli olemassa. Sekä Alexin isällä että isoveljellä on molemmilla todettu lukihäiriö ja se usein periytyy.
Perheelle on ollut voimaannuttavaa ymmärtää, miten lukihäiriön kanssa kamppailevat ovat usein lahjakkaita jollakin muulla alueella. Lahjakkuuksia ei vain usein tunnisteta. Alexin isä hahmottaa poikkeuksellisen hyvin kolmiulotteisia tiloja ja Alex on sosiaalisesti ja motorisesti tosi taitava. Hän on kaikkien kaveri ja temppupyöräilee. Lukeminen on vain hankalaa. Ja siinäkin hän on edistynyt Jutan ja Markun mukaan huimasti.
Myös Markun lapsenlapsella menee hyvin tällä hetkellä. Hän sai oikea-aikaisesti apua lukemisvaikeuksiinsa ja innostui lopulta lukemisesta niin, että ahmii nyt vapaa-aikanaan paksuja kirjoja.
Markun mielestä juuri oikea-aikaisen avun saaminen ja lahjakkuuksien esiin nostaminen auttaisivat lapsia uskomaan itseensä ja vähentäisivät lasten ja perheiden kärsimystä. Se myös pienentäisi syrjäytymisen riskiä, koska jatko-opinnot mahdollistuisivat. Ja säästäisi huimasti myös yhteiskunnan varoja.
Markku haluaa sanoaa yhden asian kaikille lukemisen vaikeuksien kanssa kamppaileville ja heidän lähipiirilleen:
– Se on kymmenen kertaa empatia!
Jutussa on osioita, joiden avulla voi kokeilla minkälaisia vaikeuksia lukihäiriöstä kärsivä voi kohdata. Lukeminen on hitaampaa, koska kirjaimet voivat esimerkiksi vaihtaa paikkaa ja pitkän ja lyhyen vokaalin erottaminen voi olla vaikeaa. Myös stressaava tilanne voi vaikuttaa merkittävästi lukijan kykyyn hahmottaa tekstiä.
