Haluaisitko olla sukunimeltäsi Aarresaari, Käärmesuo, Joutenjoki tai Rahamäki? Kuvaako jokin niistä sisäistä sinua paremmin kuin perinnöksi tai puolisolta saatu nykyinen nimesi?
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva etu- ja sukunimilaki mahdollistaa vanhan sukunimen vaihtamisen uudissukunimeen eli nimeen, joka ei ole kenenkään muun käytössä.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut luettelon, josta voi poimia uuden nimen, jos ajatus houkuttelee, mutta omia vaihtoehtoja ei tule mieleen.
Luettelossa on noin 5 000 suomenkielistä ja 700 ruotsinkielistä nimeä, joiden Kotus arvioi täyttävän lain ehdot. Äidinkieli ei rajoita valintaa, vaan suomenkielinen Korhonen voi ryhtyä vaikkapa Aspnabbaksi tai Hagalundiksi ja ruotsinkielinen Johansson voi vastedes olla esimerkiksi Hetteensuo tai Yrttipuro.
Lain sanaa uudissukunimestä
Uudissukunimeksi voidaan hyväksyä nimi, joka ei ole omiaan aiheuttamaan pahennusta tai haittaa. Nimen pitää vastata muodoltaan ja sisällöltään kotimaista sukunimikäytäntöä.
Nimi ei saa olla vakiintunut tunnetulle ja historiallisesti merkittävälle kotimaiselle tai ulkomaiselle suvulle tai taiteilijalle. Myöskään säätiöiden ja järjestöjen nimiä tai toiminimiä ja tavaramerkkejä ei kelpuuteta sukunimiksi.
_Kuuluisankin suvun nimen voi kuitenkin saada omakseen, jos se on ollut esivanhemman nimi enintään viisi sukupolvea sitten.
_
(Korjattu: suomenkielisiä nimiä on noin 5 000, ei 700.)
