Maailmasta on kadonnut tunneäly, toteaa pitkän linjan kulttuurivaikuttaja Veijo Baltzar vakavana. Muun muassa tunneälyn nostamiseksi entiseen kukoistukseensa kulttuurineuvos on kaikessa hiljaisuudessa rakentanut uuden kulttuurikeskuksen Kuopion maaseudulle.
Erityisen huolissaan kuopiolaissyntyinen Baltzar on nuorisosta. Siksi hän haluaa nostaa nuoret tärkeäksi kohdeyleisökseen monikulttuurisuuteen painottavan kulttuurikeskuksen toiminnoissa.
– He eivät tunne itseään, eivät hyväksy itseään, eivätkä he riitä itselleen. Meillä on tulevaisuudessa erittäin suuri ongelma nuorison kanssa, pohtii Baltzar.
Baltzar haluaa palauttaa luovuuden, jonka häviämisestä hän on huolissaan. Yhtenä keinona uudessa kulttuurikeskuksessa Baltzar hillitsisi kännykän käyttöä.
– Tietenkin pyrin siihen, että täällä ei saa olla kännyköitä, mies sanoo.
Piti tulla koti Baltzarin perheelle, tulikin kulttuurikeskus
Vielä muutama vuosi sitten kulttuurineuvos Veijo Baltzarin suunnitelmissa oli tehdä Kuopion keskustassa sijaitsevasta Minna Canthin talosta kaiken kansan kulttuurikeskus. Rakennuksen esikaupat kuitenkin peruuntuivat Kanttilan asbestiremontin vuoksi.
– Siitä olisi pitänyt maksaa miljoonia. Minun oli pakko perua se ja tämä talo jäi minulle, kertoo Baltzar.
Mies oli samoihin aikoihin ryhtynyt remontoimaan Kuopion Rytkyllä sijaitsevaa vanhaa rakennusta, josta alun perin oli tarkoitus tulla koti Baltzarin perheelle.
Kulttuurista toimintaa oli ajatus järjestää Minna Canthin talossa, jonne hän myös suunnitteli muuttavansa osa-aikaisesti.
– Tämä oli silloin semmoinen kummitustalo. Kukaan asiaa tuntematon ei olisi tätä uskaltanut ostaa. Minä olen kuitenkin tämmöisiä vanhoja taloja entisöinyt jo 50 vuoden ajan.
Keskellä savolaista maisemaa korkean mäen päällä kohoava hirsitalo on yhdistelmä vanhaa ja uutta, missä Baltzarin kädenjälki näkyy vahvana.
Halu yhdistää vanhat ja nuoret
Monipuolisesti taiteen parissa vuosikymmeniä toiminut Baltzar haluaa tuoda nuoret ja vanhat ihmiset yhteen kuten ennen vanhaan.
– Tänne on tarkoitus järjestää todella monipuolisesti tapahtumia. Sellaisia, mitä oli esimerkiksi ennen Ruplalla tai lavoilla, kun käytiin tansseissa. Siellä ikähaitari oli 15–80 vuoden välillä.
Baltzar palaa mielessään 1970-luvun loppuun.
– Muistan sen selvästi, kun lapset tai nuoret eivät enää kulkeneetkaan vanhempiensa kanssa vaan eri poluilla. Haaveena on yhtenäisyyden tuominen Kuopioon.
– Tuotaisiin nyt siitä savolaisuudesta ja junttiudesta sitä positiivista kulttuuria esille.
Kansainvälisen kulttuurikeskuksen tavoitteena on edistää kulttuurienvälistä vuorovaikutusta taiteen keinoin.
Noin 20 kilometrin päähän Kuopiosta sijoittuvassa 800 neliön hirsirakennuksessa tullaan Baltzarin suunnitelmien mukaan järjestämään työpajoja, kursseja ja muita erilaisia tapahtumia. OSKAR-keskukseksi nimetyssä rakennuksessa tullaan järjestämään myös taiteilijaresidenssejä.
Baltzarilla on luja usko kulttuurikeskuksen toiminnan menestykseen.
– Se on jo herättänyt kansainvälistä kiinnostusta.
OSKARia johtavat Luovan kulttuurin yhdistys ja Kansainvälinen mustalaiskirjailijaliitto. Toimintaa rahoitetaan erilaisilla hankkeilla, vuokrilla ja kulttuurimatkailubisneksellä.
