Kansallisarkisto on ylläpitänyt Suomen sotasurmat 1914–1922-tietokantaa verkossa vuodesta 2002. Sitä on päivitetty viimeksi 14 vuotta sitten.
Tietokannasta on voinut etsiä sisällissodan aikoihin taisteluissa menehtyneiden tai esimerkiksi teloitettujen tietoja. Esillä on kuolleen nimi sekä esimerkiksi syntymäaika, asuin- ja kuolinpaikkakunta ja kuolinsyy.
Tietokanta on monella tapaa vanhentunut. Sieltä on esimerkiksi löytynyt korjaamista vaativia puutteita. Siksi Kansallisarkisto uusii ja päivittää tietokannan lähes kokonaan.
Verkkosivusto tuodaan nykypäivään
Tietokanta uudistetaan kahdelta kantilta.
Ensinnäkin tietokanta on tekniikaltaan vanhentunut, joten verkkosivu uusitaan kokonaan.
– 2000-luvun alussa valmistunut nettisivusto on aikansa elänyt. Hakuominaisuuksia ja käytettävyyttä parannetaan. Etenkin tutkijoiden toiveita halutaan palvella paremmin, sanoo suunnittelija Ilkka Jokipii Kansallisarkistosta.
Jokipiin mukaan ensi syksynä julkaistava uusi sivusto tulee jossain määrin olemaan samankaltainen kuin kolmisen vuotta sitten avattu Sotasampo-tietokanta, jossa on toisen maailmansodan aikaan surmansa saaneiden tietoja.
Esimerkiksi digitoituja asiakirjoja ja lähteitä sekä karttoja halutaan tuoda osaksi tietokantaa.
Virheitä korjataan
Toisekseen tietokannan sisällöstä on sen julkaisun jälkeen löydetty virheitä ja puutteita, joita halutaan korjata.
Kansallisarkistoon on vuosien varrella tullut ihmisiltä lukuisia ilmoituksia virheellisistä tiedoista ja kokonaan puuttuvista nimistä.
– Päivitämme tietoja niin, että nimiä poistetaan kokonaan, jos on selvinnyt, että joku tietokantaan merkityistä onkin kuollut paljon myöhemmin. Lisäksi alun perin poisjääneitä nimiä lisätään, Jokipii sanoo.
Kotkalainen historiantutkija Mirja Turunen tietää, että osalle ihmisistä oman sukulaisen nimen puuttuminen on kova paikka. Hän on myös tutkijana saanut omaisilta yhteydenottoja.
– Yhteydenotot ovat koskettaviakin, kun joku lapsenlapsenlapsi kysyy, että eikö hänen vaarinsa ollut edes yhden merkinnän arvoinen. Se on tietokannan surullisin puute. Näinkin inhimillisistä syistä on tärkeää, että tietokantaa nyt täydennetään uusien lähteiden ja tiedon pohjalta. Nimi tilastossa voi joillekin olla tapa laittaa piste näille tapahtumille, Turunen sanoo.
Lisäksi aineistossa on yksinkertaisesti kirjoitusvirheitä. Nimet ovat voineet olla jo alkuperäisissä lähteissä väärin.
Aineistossa on voinut olla myös sama ihminen kaksi kertaa. Nimikahdentumat ovat mahdollisia, koska sukunimien käyttö ei vielä sata vuotta sitten ollut vakiintunutta. Ihminen on voitu merkitä alkuperäisiin lähteisiin, kuten kirkonkirjoihin, sekä talon nimen että käyttöön otetun sukunimen perusteella.
Paras tapa muistaa
Puutteineenkin Suomen sotasurmat -tietokanta on ollut kattava. Siinä on kaikkiaan lähes 40 000 nimeä.
Esimerkiksi Turunen on käyttänyt sitä työssään historiantutkijana ja tietokirjailijana. Hän on tutkinut muun muassa teloituspaikkojen historiaa Kouvolassa.
– Mielestäni tietokannan uudistaminen on valtiolta paras tapa muistaa uhreja, parempi kuin seppeleenlaskut ja juhlapuheet. Tietokanta on käyttökelpoinen vuosikymmeniä eteenpäin, ja jälkeläisillekin jonkinlainen kunnianosoitus ja valtiollinen muistaminen, kun tiedot ovat mahdollisimman kattavat. Tämä on sisällissodan muistovuoden paras uutinen! Turunen sanoo.
Kansallisarkistossa sisällissodan muistovuosi on lisännyt arkistohakujen määrää kymmenillä tuhansilla. Esimerkiksi toukokuuhun mennessä pelkästään sotasurmat-tietokantaan on tehty yli 70 000 hakua, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2017 samaan aikaan.
Tietokanta on paitsi historiantutkijoiden, myös sukututkijoiden työkalu.
Valmista ensi syksynä
Kansallisarkisto on saanut tietokannan uudistusta varten opetus- ja kulttuuriministeriöltä 49 000 euroa. Lisäksi ensi vuodelle on haettu saman suuruista summaa.
– On tärkeää, että on tällainen sotauhrien muistoksi tehty puolueeton tietokanta, jota voi käyttää tutkimuksissa, mutta myös uhrien omaiset voivat tutkia omaa menneisyyttään, erityisasiantuntija Markku Mäenpää Kansallisarkistosta sanoo.
Koko rahoituksen toteutuessa uudistusta tehtäisiin ensi vuoden syyskuun loppuun saakka.
– Ehkä jo ensi kesänä saisimme ulos jonkinlaisen version, josta ihmiset voisivat antaa palautetta, Jokipii sanoo.
