Samalla, kun Suomessa on ryhdytty panostamaan siihen, että opiskelijat valmistuisivat nopeammin, yhä harvempi lähtee vaihto-opiskelemaan ulkomaille.
Monella opiskelijalla lähtö törmää talouteen tai vaatimukseen pikaisesta valmistumisesta.
Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKOn toiminnanjohtaja Aleksi Kurvi mainitsee yhdeksi syyksi edellisen hallituksen tekemän opintotukien muutoksen.
– Opiskelijan talous on tiukka, ja monella on opintolainaa enemmän kuin aiemmin. Moni jättää lähtemättä, jos ei ole varmuutta siitä, mitä ulkomaan opintoja lasketaan tutkinnon hyväksi, hän kuvaa.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa siirrytään vuonna 2021 malliin, jossa suoritetut tutkinnot ovat merkittävin osa ammattikorkeakoulun saamasta rahoituksesta. Kurvin mukaan opiskelijat jättävät kansainvälisen vaihdon väliin valmistuakseen nopeassa aikataulussa.
Myös opetushallituksessa korkeakoulujen uutta rahoitusmallia pidetään osasyynä vaihto-opiskelijoiden määrän laskuun. Koulu palkitsee nopeasta valmistumisesta, mutta ei enää suoraan ulkomailla opiskelusta tai siellä suoritetuista opintopisteistä.
Opetushallituksessakin on huolestuttu
Vuosien 2016–2018 välisenä aikana vaihtoon lähtevien korkeakouluopiskelijoiden määrä on laskenut 15 prosenttia. Viime vuonna vaihtoon lähteneiden ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä oli alhaisin kymmeneen vuoteen.
Yliopisto-opiskelijoiden määrä ei ole laskenut yhtä jyrkästi, mutta myös yliopistossa vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on laskenut yhdeksän prosenttia kahdessa vuodessa.
– Opintotuessa tapahtuneet rajoitukset luovat painetta valmistua mahdollisimman pian ja toisaalta myös työskennellä opintojen ohessa, mikä voi hankaloittaa vaihtoon lähtemistä, toteaa vastaava asiantuntija Anni Kallio opetushallituksesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä mietitään nyt kovasti, mitä asialle pitäisi tehdä. Tutkintoihin kaivataan niin sanottua kansainvälistymisikkunaa, joka tekisi ulkomaanjaksolle lähdöstä helppoa.
– Opiskelijoiden pitäisi innostua vaihdosta ja nähdä se itseään hyödyttävänä mahdollisuutena, vaikka taloudelliset ja valmistumisaikoihin liittyvät paineet ovat kasvaneet, sanoo Anni Kallio.
Työelämään eväitä ulkomailta
Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKOn toiminnanjohtaja Aleksi Kurvi pitää huolestuttavana, jos vaihtoon lähtevien määrä jatkaa laskuaan. Ulkomailla opiskellessa oppii ymmärtämään maailmantaloutta ja markkinoiden toimintaa.
– Puhutaan paljon verkostoitumisesta, mutta jos se tehdään opiskelijoille haastavammaksi, ei se palvele suomalaista yhteiskuntaa, pohtii Kurvi.
Kurvin mukaan työnantajat ovat globaaleja toimijoita, joten työelämään tulevilla pitäisi olla hyvä ymmärrys muista kulttuureista ja niiden tavoista hoitaa esimerkiksi sosiaalisia suhteita.
Konetekniikan insinööriksi opiskeleva Mikael Lehtonen oli keväällä vaihdossa Skotlannissa viisi kuukautta. Vaihdossa olo laajensi kaveripiiriä kansainväliseksi ja paransi kielitaitoa.
– Opin käytäntöjä omalta alalta muustakin kuin oman maan ja koulun näkökulmasta. Sain myös lisää rohkeutta lähteä ja tehdä asioita, jotka tuntuvat vierailta, kuvaa Lehtonen.
Koulut ovat heränneet markkinoimaan vaihtoa
Hämeen ammattikorkeakoulu on lähtenyt vastaiskuun ja tuo vaihto-opiskelun mahdollisuudet paremmin esiin. Kansainvälisten asioiden suunnittelijat ovat kampuksella opiskelijoita varten, ja kampuskiertueella neuvotaan esimerkiksi apurahojen hakemisessa.
Merkittävimpiä syitä lähteä vaihto-opiskelemaan ovat ammattitaidon kehittäminen, kielitaidon kehittäminen sekä uudet kokemukset, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö** Kati Heikkinen** Hämeen ammattikorkeakoulusta.
– Tutkimukset osoittavat, että opinnot ulkomailla edistävät työllistymistä, ja ulkomailla oloa arvostetaan. Tärkeimmät opit maailmalta ovat itsetuntemus, vuorovaikutustaidot, sitkeys ja ongelmanratkaisukyky, listaa Heikkinen.
