Kaustisella ja lähikunnissa kansanmusiikki ja viulunsoitto ovat aina olleet kovassa kurssissa. Tänä syksynä innostuneiden harrastajien määrä kuitenkin yllätti Perhonjokilaakson kansalaisopistossa.
Opisto oli varautunut tarjoamaan viulunsoiton yksilötunteja 68 oppilaalle, mutta opiskelemaan haki tällä kertaa liki 120 innokasta. Vielä viime vuonna hakijoita oli 81, mutta tänä vuonna hakijamäärä harppasi kunnolla. Kansalaisopistoon perustettiin nyt yksi uusi ryhmä Kaustiselle, jolloin tunnit pystyttiin järjestämään 80 oppilaalle.
Silti osa halukkaista jäi kansalaisopiston ulkopuolelle. Perinteisesti alueella myös Näppärit ry on antanut soiton opetusta, joten myös Näppärit tarjosi tänä syksynä lisää yksilö- ja ryhmätunteja.
Viulunsoiton opettaja Siiri Virkkala vastaa kansalaisopistossa Kaustisen kolmesta ja Vetelin kahdesta viuluryhmästä sekä yhdestä yhteissoittoryhmästä.
– Kun tähän satsattiin, niin kaikille löytyi onneksi joku paikka.
Näppärit apuun
Kaustisen Näppäreiden puheenjohtaja Lauri Oino toteaa, että porukkaa alkaa olla sen veran paljon, että opetuksen rahoitusta pitää miettiä uudelleen. Näppärit on hakenut pääsyä taiteen perusopetuksen rahoituksen piiriin, vaikka tiedetään, että valtion raha on tiukassa.
– Opetuksen järjestäminen on meillä oman varainhankinnan varassa. Saamme esimerkiksi kokoon pieniä avustuksia, levy- ja soitinvuokratuloja ja esiintymistuloja. Mutta periaatteenamme on, että kaikki halukkaat pääsisivät soittamaan, eivätkä kustannukset karkaisi liian korkeiksi kenellekään.
Kansalaisopistossa musiikki on isoin aineryhmä kun tuntimääriä mitataan. Viulu on nyt erityisen suosittu. Sen sijaan kanteleen soittajista ei saatu tällä kertaa yhtäkään ryhmää kasaan.
Perhonjokilaakson kansalaisopistossa opiskelee runsaat 1500 ihmistä. Opiskelijamäärältään suosituimpia ovat liikunnan ja tanssin tunnit.
Miksi juuri viulu?
Miksi viulunsoitto on niin suosittua? Ainetta opettava Siiri Virkkala ei osaa sanoa.
– Itse en edes osaisi olla ilman viulunsoittoa. Näin monennen polven pelimannina en ole muuta vaihtoehtoa edes ajatellut. Viuluhan on todella hieno ja monipuolinen soitin. Sillä voi soittaa kansanmusiikkia, taidemusiikkia ja ihan mitä vain.
Viulu on kuitenkin melkoisen vaikea soitin. Aloittelijalta vauhtiin pääseminen kestää pitkään, myöntää opettaja.
– Siinä menee aluksi jonkun aikaa, että saat äänen tulemaan viulusta. Jokaisella opettajalla on omat niksinsä, miten oppilaan mielenkiinto saadaan kuitenkin säilymään.
Viulua jo monta vuotta soittanut yksitoistavuotias Veena Penttilä osaa nimetä, että ainakin Siiri-opettaja on todella mukava. Kivaa soitossa on se itse soittaminen ja oikeastaan melkein kaikki.
Perhonjokilaakson kansalaisopiston rehtori Aino Salo arvioi, että alueella käytettävä näppäripedagokiikka voi olla osasyynä suosioon. Ihmiset ovat ehkä myös huomannet, että kaustislaiselle viulunsoitolle haetaan sijaa Unescon maailman aineettoman kulttuuriperinnön luettelosta.
Joku on etsinyt suosiolle syytä isoista 5-6-vuotiaiden ikäluokasta. Toisaalta se ei selitä sitä, että myös aikuiset näyttävät innostuneen viulutunneista.
