Osa seiskaluokkalaisten vanhemmista arvostelee rajusti Kokkolan Länsipuiston koulun ruotsin kielen kielikylpyä. Heidän mukaansa vain oppimateriaali on ruotsiksi, mutta opetus tapahtuu suomeksi kielten tunteja lukuunottamatta.
Riikka Storen poika on kielikylvyssä, ja hyppäys alakoulusta yläkouluun oli äidin mielestä iso.
– Alakoulussa ruotsinkielistä opetusta on paljon ja se on laadukasta, mutta yläkoulussa sitä ei ole lainkaan.
Äitiä harmittaa, ettei jo syntynyt toiminnallinen ruotsin kielen taito pääse kehittymään samalla lailla kuin se kehittyisi, jos opetus olisi ruotsiksi.
– Harmi että opiskelu tyssää kun siirrytään yläkouluun. Ei tämä ole minusta kielikylpyä ollenkaan. Jos ei ole resurssia, niin sitten ei pitäisi tarjota kielikylpyä lainkaan.
Storen ja toisen oppilaan äidin Anna Paanasen mukaan opettajat myönsivät syksyn vanhempainillassa avoimesti, etteivät pysty opettamaan ruotsiksi. Osa opettajista kääntää keskeisiä sanoja sanastolistojen avulla.
Ongelma on tuttu muissakin yläkouluissa
Kielikylpyprofessori Siv Björklund Åbo Akademista Vaasasta sanoo, että tavoitteeseen pääseminen tuottaa vaikeuksia lähes kaikissa kielikylpyä tarjoavissa yläkouluissa.
Valtakunnallisen linjauksen mukaan noin puolet opetuksesta pitäisi olla ruotsiksi. Koulujen on usein vaikea löytää päteviä aineenopettajia, jotka pystyvät opettamaan ruotsin kielellä.
Länsipuiston koulun rehtori Riitta Liias-Lepistö sanoo, että suomenkielisessä koulussa on suomenkieliset opettajat. Hän ei ota kantaa siihen, riippuuko ruotsinkielisen opetuksen määrä opettajasta.
Opetussuunnitelmankin mukaan ruotsinkielisen opetuksen osuus pienenee yläkoulussa. Alakoulussa lähes kaikki opetus voi olla ruotsiksi, mutta yläkoulussa tavoitteena on noin 50 prosenttia. Länsipuistossa siitä iso siivu tulee kokonaan ruotsinkielisistä kielitunneista, joita kielikylvyssä on normaalia enemmän.
– Reaaliaineissa ja taito- ja taideaineissa kieltä käytetään jossain muodossa. Etenkin reaalissa oppiaineet vaikeutuvat peruskoulun viimeisillä luokilla, ja jatko-opintoja ajatellen on taattava, että oppilas hallitsee oppisisällöt äidinkielellään kuten muutkin, Liias-Lepistö perustelee.
Lisäresursseille ei ole Liias-Lepistön mukaan ollut tarvetta, sillä Länsipuiston kielikylpyopetukseen on oltu aiemmin tyytyväisiä. Koulu tekee 8.–9.-luokkien osalta yhteistyötä kaupungin ruotsinkielisen yläkoulun kanssa.
Puhuminen ei myöskään ole ainoa tapa käydä kielikylpyä, vaan kieltä opitaan myös esimerkiksi lukemalla ja kuuntelemalla, rehtori muistuttaa.
Juttu pohjautuu Svenska Ylen artikkeliin Föräldrar i Karleby kritiserar högstadiets språkbland – läraren pratar finska trots att sprökbadet är på svenska.
