Yle pyysi lukijoita mukauttamaan Aleksis Kiven Seitsemää veljestä selkokielelle. Aapon alkuperäinen lausahdus kuuluu näin:
“Mutta jo on aika viisastua, aika on panna kaikki halut ja himot järjen ikeen alle ja etunenässä tehdä se, joka tuo hyötyä, vaan ei sitä joka makealle maistuu. “
Selkomukauttaja Hannan Männikkölahti valitsi voittajaksi nimimerkki Aa Koon tekstin:
“Mutta nyt on aika viisastua ja hillitä halut ja himot. Tehdään se mistä on hyötyä, ei sitä mikä on hauskinta.”
Männikkölahti kehuu mukautuksen yksinkertaista sanastoa ja lauserakennetta. Asia myös kerrotaan napakasti.
Hän piti myös toisesta mukautuksesta, sillä sana sekoilu kuvaa hänen mielestään hyvin seitsemää veljestä. Männikkölahti arvelee, että nimimerkki Letkun mukautus koskettaisi myös nuorempaa lukijakuntaa:
“On aika lopettaa sekoilu ja ottaa järki käteen.”
Lukijoita pyydettiin kokeilemaan kaunokirjallisuuden mukauttamista tämän artikkelin kommenttiosiossa. Juttu käsitteli selkosuomea myös yleis- ja virastokielen näkökulmasta. Ehdotuksia tuli kolmisenkymmentä.
Lukijat eivät olleet ensimmäisiä, jotka Kiven tekstiin tarttuivat. Seitsemän veljestä on mukautettu selkosuomeksi jo vuonna 1995.
Saako merkkiteoksia muunnella?
Nimimerkki Kavanaugh kommentoi klassikoiden mukauttamista kriittiseen sävyyn selkokieliartikkelin kommenttiosiossa. Seitsemään veljekseen ei hänen mielestään saisi kajota lainkaan. Hän kutsuu selkomukautuksia väärennöksiksi.
Valtaosa artikkelin kommentoijista on täysin eri mieltä.
Parhaaksi valitun mukautuksen kirjoittaja, nimimerkki Aa Koo toteaa:
– Jos Seitsemän veljeksen selkokielinen muunnos saa jonkun kiinnostumaan Kiven alkuperäisestä tekstistä, se on tehnyt tehtävänsä. Eikö ole parempi avata Kiven tekstiä tällä tavalla, kuin jättää se kokonaan esittelemättä niille, jotka eivät sitä täysin ymmärrä?
Vertailuksi sopii hänen mukaansa Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä.
– Tiedän kaksi kouluikäistä, jotka sen luettuaan innostuivat lukemaan alkuperäisteosta ja ihastuivat Kiven kieleen kukaties loppuiäkseen. Eikö Seitsemän selkoveljestä ole aivan yhtä lailla tarpeellinen "käännös”?
Nimimerkki Salmiakkisaluki oli samaa mieltä.
– "Seitsemän selkoveljestä" ei ole väärennös, se on eräänlainen käännös. On parempi tuoda Aleksis Kiven hersyvä kieli esiin yksinkertaistaen kuin jättää kokonaan pimentoon.
Hän on itse löytänyt yhden lempikirjailijoistaan Valituista Paloista.
– Olin alakouluiässä, kun Valitut Palat julkaisi erittäin vahvasti lyhennettynä kuukauden kirjana John Steinbeckin teoksen "Matka Charleyn kanssa". Tämä "väärennös" ihastutti niin, että halusin ja sainkin täysimittaisen suomennoksen ja Steinbeck on siitä pitäen kuulunut suosikkeihini. Toisin sanoen lyhennelmä tai selkokielilaitos voi avata oven uuteen maailmaan sellaiselle, joka ei ehkä muuten koskaan koko teoksesta kuulisikaan!
Nimimerkki 768225 kommentoi:
– En lainkaan ymmärrä, miksei Kiveä tai Shakespearea tai Homerosta muka saisi kääntää selkokielelle. Melkein samaa olisi vaatia, ettei kirjallisuutta saa sen enempää kääntää vieraille kielille kuin selittääkään.
Kielen merkityksestä keskusteltiin laajemminkin.
– "Kieli on vallankäytön väline" sanoi Alpo Ruuth joskus äidinkielen opettajapäivillä, ja näinhän se on. Siksi on tärkeää, että kieltä käytetään mahdollisimman ymmärrettävästi, ja että koulussa panostetaan luetun/puhutun ymmärtämiseen, kirjoittaa nimimerkki Kenokaula.
Aapon ajatuksia lukijoiden sanoin
Tässä vielä muutamia lukijoiden mukautuksia:
"Ala viisastua ja käytä järkeäsi. Älä huvittele vaan tee jotain hyödyllistä."
Nimimerkki Muudan muijan ehdotus on hyvää selkokieltä, koska Aapo puhuu suoraan kohteelleen – ei passiivimuodossa tai muuten vaikeasti.
Usein on tyylikysymys, miten asian sanoo.
Nimimerkki Treehouse:
"Nyt meidän on aika elää järkevämmin. Meidän on pidettävä kurissa halut ja himot. Ensin on tehtävä hyödylliset asiat ja sitten vasta kivat."
Ferrarius92 :
"Nyt meidän pitää kuunnella järkeämme eikä himojamme."
kdm:
"Järki on tärkeämpää kuin tunteet. Ensin on tehtävä työt, ja vasta sen jälkeen voimme pitää hauskaa."
Andrei Klausevits:
"Nyt pitäisi pysähtyä miettimään. Miten tulisi toimia? Olisi parempi tehdä sitä, mistä on hyötyä, kuin sitä, mikä vaan tuntuu kivalta."
Lennonska:
"On aika unohtaa himot sekä halut ja keskittyä olennaiseen ja hyödylliseen."
pg:
"Kyllä ori saa olla muttei tyhmä."
Miten selkokieltä kirjoitetaan?
Selkokeskus on julkaissut verkkosivuillaan selkokielen pikaoppaan. Tässä muutama vinkki selkokieliseen kirjoittamiseen:
- Älä kirjoita mitään turhaa.
- Selitä vaikeat sanat.
- Kirjoita lyhyitä lauseita ja virkkeitä.
- Älä käytä lauseenvastikkeita tai muita vaikeita rakenteita.
- Suosi arkikieltä.
- Tee tekstistä visuaalisesti helppolukuista.
Kaunokirjallisuuden mukauttaminen on luovempaa kuin asiatekstin. Mukauttaja tulkitsee itse, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä voi poistaa.
– On kuitenkin mietittävä tarkkaan, mitä asioita voi muuttaa ja poistaa menettämättä kirjailijan ääntä ja tyyliä, selkomukauttaja Hanna Männikkölahti pohtii.
Männikkölahti on mukauttanut selkokielelle muun muassa Kari Hotakaisen, Eve Hietamiehen, Miika Nousiaisen ja Salla Simukan teoksia. Nyt hänellä on työn alla 150 sivua selkokielistä Aku Ankkaa.
Selkokielen käyttöä pyritään lisäämään, koska 650 000–750 000 Suomessa asuvaa ihmistä ei pärjää arjessa tavallisella yleiskielellä. Selkokirjallisuuden toivotaan houkuttelevan heitä myös lukemisen pariin.
