Suomalainen lähdevesi Veen on yksi maailman kalleimmista pullovesistä. Veeniä pullotetaan Lapissa Napapiirin tuntumassa Ylitorniolla.
Suomessa Veenin vettä ei juuri ole saatavilla, mutta sitä löytyy ylitorniolaiselta huoltoasemalta sekä helsinkiläisestä myymälästä, jonka kauppias lappilaislähtöisenä halusi ehdottomasti ottaa myyntiin kotipitäjänsä vettä. Lähes kaikki Veen Waters Finlandin tuotanto menee ulkomaille; yritys on saanut jalkansa oven väliin hotelleissa, ravintoloissa, baareissa ja yökerhoissa parinkymmenen maan markkinoilla, pääasiassa Intiassa, Lähi-idässä, Kaakkois-Aasiassa ja Venäjällä.
Veenin nimi on keikkunut maailman kalliimpien pullovesien listalla jo usean vuoden ajan. Yhtiön toimitusjohtaja Aman Gupta painottaa, että Veenin vesi on korkealuokkaista, mutta karsastaa merkin leimaantumista luksusvedeksi.
– Emme tee itse vähittäismyyntiä. Tuotteidemme hinnan määrittävät ravintolat, hotellit, baarit ja yökerhot, jotka myyvät tuotteitamme, Gupta kommentoi hinnoittelua.
Suomella olisi täydet mahdollisuudet päästä mukaan vesibisnekseen – sekä pulloveden että laajasti vedenkäyttöön liittyvän osaamisen viennissä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vanhempi neuvonantaja Anne-Christine Ritschkoff näkee Suomella monia valttikortteja vesimarkkinoiden valloittamisessa. Ritsckoffin mukaan meillä ei oikein ole vielä mielletty, että vesi voisi olla bisnestä. Hän uskoo, että Suomi voisi brändätä itsensä siinä korkealle.
– Meillä on puhtaus, arktisuus ja myös erilainen veden koostumus. On paljon seikkoja, joita me voisimme käyttää brändäyksessä tuomaan esille, miksi suomalainen vesi on varsin hyvä kilpailija vaikka Evianille tai vastaavalle hyvinkin tunnetulle merkille, sanoo Ritschkoff.
Lappilaisveden laatu on erityinen
Myös Veenin toimitusjohtaja Aman Gupta nostaa valttikorteiksi puhtaan luonnon sekä veden lähes olemattoman mineraalipitoisuuden. Hänen mukaansa yhtä vähäinen mineraalipitoisuus löytyy vain ani harvoilta vesiltä koko maailmassa.
– Tämän vuoksi vesi soveltuu erityisen hyvin hienoille illallisille tai viinin kanssa nautittavaksi, sillä veden maku on lähes neutraali.
Kilpailu maailman vesimarkkinoilla on kuitenkin kovaa.
Pienen vesimerkin pääsyä ravintoloiden ja hotellien pöytiin vaikeuttaa se, että suuret ketjut jyräävät usein valta-asemansa avulla. Esimerkiksi jos ravintola haluaa saada myyntiinsä Coca Colan kaltaisen brändin, Veen Watersin toimitusjohtajan Aman Guptan mukaan yrityksen odotetaan ottavan myyntiin myös saman yhtiön vettä.
Suomessa on teknologista vesiosaamista
Asiantuntijan mukaan Suomen olisi aika luoda yhteinen vesistrategia. Maa- ja metsätalousministeriön laatima sinisen biotalouden strategia liittyy kyllä vahvasti veteen, mutta se keskittyy pitkälti vesien suojelemiseen ja kalatalouteen. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vanhempi neuvonantajan Anne-Christine Ritschkoffin mielestä tarkastelua pitäisi laajentaa.
– Voitaisiin ottaa myös bisnesmahdollisuus siihen vahvasti mukaan. Pohdittaisiin esimerkiksi kannusteita. Emme ehkä ole ihan havahtuneet siihen, että se on meille myös oikeasti iso mahdollisuus.
Anne-Christine Ritschkoffin mukaan pulloveden lisäksi myös suomalainen osaaminen voisi olla vientituote. Maailman pahenevissa vesiongelmissa, esimerkiksi puhtaan veden vähenemisessä, voitaisiin hyödyntää suomalaista vedenpuhdistusteknologiaa sekä veden kulutusta säätelevää teknologiaa.
Veden tuotteistaminen täytyisi tehdä huolellisesti, sillä kyse on monitahoisesta asiasta.
– Vesi on yksi meidän arvokkaimpia luonnonvarojamme, mutta se on myös delikaatti asia. Tavallaan oikeus veteen kuuluu kaikille, ja siksi luvitukset, omistukset ja käyttöoikeudet tulisi huolellisesti yhteistyössä miettiä, pohtii Ritschkoff.
Napapiirin tuntumassa Tornionlaaksossa on täytetty lähdevedellä tämän vuoden aikana jo satojatuhansia pulloja. Veen Waters Finland odottaa miljoonan pullon vuotuisen rajan ylittyvän ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Se on kuitenkin yhtiön suunnitelmissa vasta alkua.
Veen Watersin tavoitteena on, että muutamassa vuodessa Ylitornion tuotantomäärä moninkertaistuu ja arktista lähdevettä sisältäviä designlasipulloja lähtee janoisille yli kymmenen miljoonaa kappaletta vuodessa. Vielä nyt tuotannon kasvattamista haittaa tuotantotilojen pienuus Ylitornion tehtaalla.
Veen Waters suunnittelee parhaillaan tuotantotilojensa laajentamista.
– Tarkoituksenamme on kasvattaa Ylitornion tuotantoyksikköä, sillä tarvitsemme paljon lisätilaa. Mahdollisuudet kasvattaa tuotantoa täällä ovat merkittävät, Veen Waters Finlandin toimitusjohtaja Aman Gupta kertoo.
Puhtauden arvostus nousee
Gupta pitää yhtiön ajoitusta tuotannon kasvattamiseksi otollisina maailmanmarkkinoita ajatellen.
– Kohtaamme luonnossa yhä enemmän saasteita ja muovia, jotka vaikuttavat ruokaketjuun. Ihmiset haluavat puhtaita tuotteita, joihin he voivat luottaa ja jotka tulevat paikoista, joissa luonto on puhdasta ja ihmisasutusta on vähän.
Ihmiset myös penäävät yhtiöiltä yhä enemmän luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Guptan mielestä Veen on vahvoilla: Ylitornion tehdas sijaitsee erämaamaisessa ympäristössä, kaukana isoista keskuksista. Hanki on valkoinen, puita peittää paksu lumivaippa.
– Voit tulla tänne ja nähdä tämän ympäristön ja todellisen tarinan sen takana, Gupta sanoo.
Lapin alueella puhtaita pohjavesialueita löytyy runsaasti, mutta esimerkiksi Etelä-Suomessa asutuskeskusten lähellä osa pohjavesialueista on pilaantunut ihmisen toiminnan vuoksi.
Alkoholittomien juomien kysyntä kasvaa
Gupta huomauttaa, että yhtiö hyötyy myös maailmanlaajuisesta trendistä, jossa yhä useampi haluaa korkealaatuisia alkoholittomia juomia.
– Tämä näkyy myös panimoalalle viime aikoina tehdyissä sijoituksissa, jotka ovat kohdistuneet alkoholittomiin tuotteisiin. Meille tämä on hyvä tilaisuus, koska alkoholittomien juomien perusta tulee hyvälaatuisesta vedestä.
Aivan ongelmatonta pullovesituotanto ei Suomessa ole. Esimerkiksi Panimoliitto on arvostellut suomalaista virvoitusjuomaveroa, sillä se koskee myös vettä. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva 25 miljoonan euron veronkorotus koskisi myös sokerittomia kivennäis- ja lähdevesiä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton mukaan veroa ei voi mitenkään perustella terveyshaitoilla, vaan kyse on epäreilusta ja vääristävästä haittaverosta.
Nurinkurisena voi pitää sitä, että puhtaista ja runsaista vesilähteistään tunnettuun Suomeen tuodaan yhä monin verroin enemmän vettä kuin täältä viedään maailmanmarkkinoille.
Tullin tilastojen mukaan viime vuonna Suomesta vietiin maustamatonta kivennäis- ja lähdevettä reilut miljoona litraa, kun samaan aikaan tänne tuotiin yli 21 miljoonaa litraa vastaavia vesituotteita.
Juomavedestä voi tulla kullanarvoista
Maailmassa on maita, joiden pohjavesi on käymässä vähiin. Yhä vähemmän on Lapin kaltaisia saasteettomia paikkoja, joissa on puhdasta vettä. Ymmärretäänkö puhtaan veden arvo, onko puhdas vesi tulevaisuuden öljy? Gupta kertoo, että tätä kysytään häneltä usein. Hän huomauttaa, että puhuttaessa veden totaalisesta puutteesta kyseessä on täysin eri luokan ongelma.
– Jos ajatellaan vaikka 20 miljoonan asukkaan kaupunkia, jolla ei ole pohjavettä käytettävänään, nämä ovat kokonaan eritasoisia vesiongelmia. Jos käyttövesi käy vähäksi tai loppuu, emme puhu enää pulloveden kaltaisesta kulutustavarasta. Voi olla, että vedestä tulee harvinaisuus, ja kullan tai öljyn kaltainen tuote, jota on vaikea löytää, Gupta pohtii.
Veen Waters raivaa tietään vesiviidakossa omilla hienosäädetyillä tuotteillaan, joista monet on räätälöity tiettyjä tilanteita, kuten hienoja ravintolaillallisia varten. Tällä hetkellä Veenin tuotteita viedään 19 maahan. Viennin laajentaminen länteen kiinnostaa jossakin vaiheessa, mutta nyt vienti yhtiön strategian mukaan kohdistuu pääasiassa itään.
– Tällä hetkellä suurin markkina-alueemme on Intia, mutta näemme paljon potentiaalia myös Kiinan markkinoilla. Ensimmäinen toimituksemme Japaniin oli pari kuukautta sitten ja Macaoon toimitukset alkavat matkaan ensi vuonna, Gupta luettelee.
Lue myös:
Ylitorniolainen lähdevesiyhtiö Veen Waters laajentaa toimintaansa
