Holstein-rotuinen sonnivasikka syntyi Puolangalla Mustolan tilan navetassa perjantaina marraskuun 29. päivänä satojen ihmisten katsellessa. Silmäparit eivät olleet paikan päällä, vaan seurasivat tapahtumia Ylen navettasuoran kautta.
Sonnivasikan isä ei poikimisen tai edes keinosiemennyksen aikana ollut lähimaillakaan, sillä Lana-lehmä siemennettiin kanadalaisen sonnin spermalla. Kanadassa asustelevan sonnin nimi on Sandy-Valley Chamonix ET.
Lanan siemennys tehtiin lypsykarjarotuisella sonnilla, jotta navettaan saataisiin uutta lypsykarjaa noin 70 lehmän navettaan. Sonnin syntyessä sen kohtalo on kuitenkin lähes varmasti lihakarjana. Lanalle poikiminen on tuttu juttu, sillä se oli jo kolmatta kertaa tiineenä.
Lauantaina navettasuorassa syntyi toinenkin vasikka, joka sekin oli sonni.
Puolangalla, niin kuin muuallakin Suomessa, vasikan kohtalo on pitkälti sukupuolesta kiinni.
Sonnivasikat muuttavat nuorena
Jo kolmen viikon ikäisenä sonnivasikka joutuu jättämään synnyinnavettansa taakseen. Sonnit muuttavat yleensä tuossa iässä juottokasvattamoon.
Siellä niitä kasvatetaan nestemäisellä rehulla tai rehun ja maidon sekoituksella. Sonnivasikat vieroitetaan maidosta pikkuhiljaa ja kasvatetaan märehtijöiksi.
Viiden tai kuuden kuukauden ikäisenä sonnin elämä muuttuu jälleen, kun se siirtyy kolmanteen ja viimeiseen kasvatuspaikkaan.
Toisinaan samalta tilalta saattaa löytyä myös useampi eri vaiheen kasvattamo, jolloin sonni viettää pidemmän ajan samassa paikassa.
Puolangan sonnivasikka onkin siinä mielessä erikoisasemassa, että se muuttaa muutaman viikon iässä naapurinavettaan kasvamaan.
Puolentoista vuoden iässä sonnin elämä on lähestymässä päätepistettään. Sonni on kasvanut lihantuotannon näkökulmasta täysikasvuiseksi.
Viimeinen matka suuntautuu teurastamolle. Siellä sonni tainnutetaan lävistämällä pulttipistoolilla eläimen aivot, jonka jälkeen eläin tapetaan viiltämällä kaula auki ja valuttamalla veret ulos.
Puolangalla kasvanut sonni viedään todennäköisesti Jyväskylään tai Kauhajoelle teurastettavaksi. Kainuussa ei ole teurastamoa.
Lehmät elävät sonneja pidempään
Hiehon syntyessä se jää tilalle kasvamaan uudeksi lypsylehmäksi. Ensimmäinen siemennys sille tehdään kahden vuoden iässä. Tämän jälkeen lehmä poikii vielä kerran tai kaksi. Lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta.
Myös hiehot joutuvat toisinaan kasvatettavaksi lihatuotantoon, sillä niitäkin syntyy liikaa suhteessa siihen, montako uutta lypsylehmää tarvitaan.
Hiehot teurastetaan hieman nuorempina kuin sonnit. Ne nimittäin alkavat syödä rehua isommalla summalla kuin mitä niistä saa teurastettaessa. Lisäksi niiden liha on parempaa nuorena.
Lypsylehmät taas joutuvat yleensä teuraaksi noin viiden vuoden iässä, mutta poikkeuksiakin on. Jotkut lehmät elävät jopa kymmenen vuoden ikään, mikäli pysyvät terveenä ja lypsävät tarpeeksi. Niidenkin liha menee lopulta syötäväksi.
Viime aikoina lehmien ikää on pyritty pidentämään utareterveyttä, tiinehtymistä ja rakennetta tarkkailemalla jalostuksen yhteydessä. Näin eläimet pysyvät pidempään terveinä ja tuotantokuntoisina.
Vain harvoin lehmät saavat pitää henkensä sen jälkeen, kun ne eivät enää lypsä. Puolangan Mustolan tilalla on yksi poikkeuksellinen jersey-rotuinen eläkeläislehmä. Frua-niminen lehmä ei enää lypsä, mutta ei myöskään ole menossa teuraaksi.
Yhä useampi nauta kasvaa syötäväksi
Suomessa on nykyisin noin 260 000 lypsävää lehmää. Niiden määrä on laskenut koko ajan, sillä jalostuksen ja ruokinnan kehittymisen myötä lehmät lypsävät yhä enemmän. Yhden lehmän vuosituotto on kasvanut tuhansilla kiloilla viime vuosikymmenien aikana.
Lypsykarjan vähentyessä on yhä vähemmän myös lihakarjaksi meneviä sonnivasikoita. Sen vuoksi lihakarjan kasvattaminen on yleistynyt, vaikka Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan lihakarjalla on huomattavasti suurempi hiilijalanjälki kuin maidontuotannon sivutuotteena syntyvällä lihalla.
Viimeisen 20 vuoden aikana lihakarjan osuus on hiljalleen kasvanut Suomessa 10 prosentista 20 prosenttiin. Lihakarjavasikoita tuottavia emolehmiä on Suomessa 60 000.
Naudanlihaa toki tuodaan paljon myös ulkomailta, kuten Brasiliasta ja Australiasta. Yhteensä sitä tuodaan Suomeen noin 20 miljoonaa kiloa. Kotimaista naudanlihan tuotantoa on noin 80 miljoonaa kiloa.
Spermaa kuskataan ympäri maailmaa
Holstein-rotuisten lehmien kohdalla on aivan normaalia, että siemenet tulevat toiselta puolen maapalloa. Samaa rotua kasvatetaan ympäri maailman ja parhaat jalostukset on tehty Kanadassa.
Toisinaan lehmiä siemennettäessä voidaan päättää, että halutaan tehdä lypsylehmän ja liharotuisen sonnin sekoitus. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, ettei lehmä lypsä tarpeeksi hyvin. Näin syntyvä vasikka valitaan suoraan lihantuotantoketjuun.
Nykypäivänä on mahdollista hankkia myös sekstattuja eli sukupuolen mukaan valikoituja siemeniä. Ne ovat kuitenkin selvästi kalliimpia. Holstein-rotuisten, eli mustavalkoisten lehmien siemenet tulevat nykypäivänä ympäri maailmaa.
Suomessa ei ole enää siemennyssonneja ollenkaan, vaan ayrshire-lehmien siemenet tulevat Tanskassa sijaitsevasta Pohjoismaiden yhteisestä Viking genetics -siemenpankista.
Nykyään suomalaisista lypsylehmistä noin puolet on holsteineja ja puolet ayrshirejä. Lisäksi Suomessa on hieman esimerkiksi suomenlehmiä ja jersey-rotuisia lehmiä.
Jutun lähteenä on käytetty maa- ja metsätaloustieteen dosentti Arto Huuskosta sekä Helsingin yliopiston yliopistotutkija Anni Halmemies-Beauchet-Filleauta.
Olivatko jutussa mainitut asiat vasikan elinkaaresta tuttuja sinulle? Osallistu keskusteluun kello 22:een saakka. Täällä voit ehdottaa nimiä Navettasuorassa syntyneille vasikoille.
Korjaus 30.11.2019 klo 18.29 Puolangalla kasvanut sonni viedään todennäköisesti Jyväskylään tai Kauhajoelle teurastettavaksi. Aiemmin virkkeessä kerrottiin teurastuksen tapahtuvan Nurmossa.
