Luovutetun Karjalan kirkonkirjoista koottu tietokanta on valmis. Karjala-tietokantasäätiö ilmoittaa luovutuksesta Kansallisarkistolle tällä viikolla – sattumalta säätiön 30-vuotis juhlavuonna.
Säätiön säädekirja allekirjoitettiin Mikkelissä 30 vuotta sitten. Nyt säätiö on toteuttanut tehtävänsä, eli arkistoinut ja digitoinut luovutetun Karjalan kirkonkirjat.
Tietokannan vanhimmat tiedot ovat 1600-luvun lopusta. Digitoituja kirkonkirjoja on yhteensä 50 luterilaisesta ja 20 ortodoksisesta seurakunnasta. Viimeisimmät tiedot kirkonkirjoista ovat 1950-luvulta.
Sukututkijoiden lisäksi tietokanta on oikea aarreaitta muillekin tutkijoille.
– Geneettisiä sairauksia tai muita vastaavia voi sen avulla myös tutkia hyvin. Tietokanta on aivan ainutlaatuinen aineisto siitä, miten ihmiset ovat asuneet tai liikkuneet Karjalassa, Karjala-tietokantasäätiön puheenjohtaja Aki Kauranen sanoo.
Karjalan seurakuntien eri kirkkoherrat jättivät jopa omia tavaroitaan luovutettuun Karjalaan, jotta saivat kirkonkirjat mukaansa lähtiessään, Kauranen kertoo. Karjalan kirkonkirjoja säilytettiin ennen Mikkelissä maakunta-arkistossa. Luovutuksen jälkeen kirjat siirtyvät kansallisarkiston tiloihin.
Kaikki yli 100 vuotta vanhat tiedot ovat kaikkien käytettävissä. Tietoja julkaistaan vuosi kerrallaan lisää, ja 30 vuoden kuluttua kaikki tiedot luovutetun Karjalan kirkonkirjoista on julkaistu.
Lue lisää: Luovutetun Karjalan varhaisimmatkin kirkonkirjat ovat pian verkossa
