Jos parikymppisen Leander Forsblomin visio toteutuu, Pedersöressä painelee tulevaisuudessa jopa 150 biisonin lauma.
Puolentoistasataa biisonia on komea lauma, vaikka jääkin kauas 1800-luvun preerioiden amerikanbiisoneiden miljoonamääristä. Lähes sukupuuttoon metsästetty laji on edelleen silmälläpidettävien joukossa.
Torrent bison -tilan isäntä myöntää työparinsaLauri Alvikin kanssa, että rahoittajat eivät välttämättä lämpene haaveille.
– Rahaa on vaikea saada, koska pankit eivät oikein usko tähän erikoisuuden takia.
Virallisesti villieläin
Ensimmäiset biisonit tulivat Suomeen vuonna 1998. Nyt aloittaja, loimaalainen Niinijoen tila, on luopumassa eläimistään.
– Tämä on monen asian summa. Olemme veljen kanssa tätä pyörittäneet, ja jatkajat eivät ole kiinnostuneita biisonien pitämisestä, kertoo Erkki Hollo.
Hollon mukaan maassa on tällä hetkellä alle kymmenen biisonitarhaa.
Osa Loimaan eläimistä totuttelee nyt pedersöreläisen aitauksen elämään. Viiden hehtaarin aluella on risukkoa, kivenjärkäleitä, pientä puustoa ja lähde, mistä eläimet saavat raikasta vettä.
Järeä aitaus pitää ruskeakarvaiset komistukset tiukasti alueellaan.
Lihaksikas biisoni on nopea ja voimakas, ja hermostuessaan tallaa kaiken matalaksi.
Parimetrinen eläin herättää jo korkeudellaan kunnoitusta, painosta puhumattakaan. Lehmät ovat parhaimmillaan yli 600-kiloisia, ja suurimmat sonnit pikkuauton painoisia.
Yhdeksästä eläimestä on jouduttu yksi teurastamaan loukkaantumisen takia.
– Ne tappelevat välillä, Forsblom ja Alvik selittävät.
Aidan vieressä on turha odotella, että biisonit tulisivat uteliaina katsomaan. Arka eläin ei koskaan täysin kesyynny villieläimen luonteestaan.
Tarhabiisoni luokitellaan myös virallisesti villieläimeksi, joten niiden kasvattamisesta ei saa maataloustukea.
Yhdistys: Biisonin sukulainen visentti Suomen luontoon
Entä, jos biisonit joskus juoksisivat Suomen luonnossa villinä ja vapaina hirvien lailla?
Se on 2017 perustetun Suomen Luonnon villiinnytys -yhdistyksen toive ja visio.
Luonnonsuojelussa villiinnyttämiseen uskova yhdistys haluaa riistan sinne, mihin se kuuluu eli luontoon.
Järjestö ei kuitenkaan tarkoita suomalaistarhojen amerikanbiisonia, vaan sen sukulaislajia visenttiä eli Euroopan biisonisa.
Yhdistys kertoo verkkosivuillaan uskovansa, että visenttejä ja villihevoslajeja olisi Suomessa, ellei ihmisen toiminta olisi syrjäyttänyt niitä Euroopan laajuisesti.
Myös villiinnyttämisajatuksen perusteet löytyvät sivulta:
Suuret kasvisyöjät ovat ekosysteemin avainlajeja, jotka muokkaavat ympäristöä ja ylläpitävät monimuotoista metsien ja ruohostomaiden mosaiikkia.
Visentti kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta.
Loimaalaiselle Erkki Hollolle oli biisoninhakureissulla 1990-luvun lopussa Belgiassa esitelty myös visenttiä.
– Minulle jäi sellainen käsitys, että se olisi ollut jotenkin vaikeampi tarhattava kuin amerikanbiisoni.
Biisoninlihalle on kysyntää
Loimaalaiset amerikanbiisonit ovat pikku hiljaa kotiutuneet Pedersören maisemiin. Tilan isäntä Leander Fosblom on julkisuudessa kertonut suunnittelevansa safareita, joilla ihmiset pääsisivät ihastelemaan komeita eläimiä.
Erkki Hollo lähettää pohjalaisyrittäjälle tsemppiterveisiä.
– Uskon valoisaan tulevaisuuteen, varsinkin, kun kehittää rinnalle matkailunäkökulmaa. Nuorena jaksaa painaa.
Torrent bison -tilallle on tulossa kymmenkunta biisonia lisää alkuvuodesta 2020.
Lihalle on kysyntää ja markkinointi toimii pederöreläisten mielestä parhaiten Facebookin ja Instagramin kautta.
Myös Sotkamossa 1990-luvun lopusta biisoneita tarhannut, ja nyt toimintaansa lopetteleva Kari Huttunen kertoo Ylen haastattelussa, että kuluttajia kiinnostaa biisonin liha, mutta pitkä matka teurastamoon tuo kustannuksia.
Pedersöressä tilanne on helpompi.
– Lähellä Kolpissa on pieni teurastamo, jota voi käyttää, kertovat Forsblom ja Alvik.
Loimaalaisella konkarilla Erkki Hollolla on Pedersören nuorille biisonimiehille varteenotettava vinkki.
– Aitauksessa kannattaa liikkua niin, että pääsee rivakasti pois, kun biisoni lähtee kohti. Olen joutunut sukeltamaan sutjakkaasti aidan raosta pakosalle, Hollo nauraa.
