Etelä-Kaukasiassa Vuoristo-Karabahin levottomuudet ovat saaneet Armenian julistamaan poikkeustilan ja määräämään joukkonsa taisteluvalmiuteen. Aiemmin samanlainen julistus tehtiin Vuoristo-Karabahin alueella.
Armenian pääministeri Nikol Pašinjan kehottaa kansaa valmistautumaan puolustamaan "pyhää kotimaata".
Azerbaidžanissa on paikoin astunut voimaan ulkonaliikkumiskielto ja presidenin on määrä vahvistaa poikkeustila koko maahan ensi viikon alussa, kertovat uutistoimistot Tass ja Reuters.
Azerbaidžan kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan sunnuntaina vallanneensa kuusi armenialaisten hallussa ollutta kylää Vuoristo-Karabahin alueella ankaran taistelun jälkeen.
Separatistit ja Azerbaidžanin joukot iskivät toisiaan vastaan aiemmin tänään. Vuoristo-Karabahin alueen separatistit sanovat ampuneensa alas neljä Azerbaidžanin sotilashelikopteria ja 15 lennokkia sekä tuhonneensa 10 panssarivaunua, kertoo uutistoimisto Reuters. Separatistien mukaan helikopterit ammuttiin alas sen jälkeen kun Azerbaidžanin joukot alkoivat pommittaa aluetta.
Vuoristo-Karabahin johdon mukaan Azerbaidžan on pommittanut alueen etulinjaa ja siviilikohteita, myös alueen pääkaupungissa Stepanakertissa.
Kuolonuhreilta ei ole vältytty
Azerbaidžanin puolustusministeriö puolestaan sanoo aloittaneensa vastahyökkäyksen hillitäkseen Armenian taistelutoimia ja taatakseen kansalaisten turvallisuuden.
Sekä Armenian separatistit että Azerbaidžan ovat ilmoittaneet, että iskuissa on kuollut siviilejä. Uutistoimisto AFP:n mukaan kuolleiden joukossa on ainakin yksi nainen ja yksi lapsi. Separatistien mukaan ainakin 16 kapinallista on kuollut ja sata haavoittunut väkivaltaisuuksissa.
Azerbaidžanin liikenneministeriö ilmoitti rajoittaneensa verkkoliikennettä maassa estääkseen "Armenian provokaatiot". Venäjä vaati pian iskujen jälkeen välitöntä tulitaukoa alueelle ja keskusteluja tilanteen vakauttamiseksi.
Alueen hallinnasta kamppailtu jo vuosikymmeniä
Azerbaidžan ja Armenia ovat kamppailleet Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidžaniin, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Armenia hyökkäsi vuonna 1992 Vuoristo-Karabahiin ja otti sen takaisin itselleen.
Suuri osa Vuoristo-Karabahissa asuneista azereista joutui pakolaisiksi, ja osa heistä asettui nykyisen rajaviivan tuntumaan. 1990-luvulla käydyssä sodassa kuoli noin 30 000 ihmistä.
Azerbaidžan on käyttänyt paljon rahaa sotavarustukseensa ja toistuvasti vannonut ottavansa alueen takaisin haltuunsa voimakeinoin, kun taas Armenia on sanonut puolustavansa aluetta. Vuoristo-Karabah on julistautunut itsenäiseksi, mutta se on hyvin riippuvainen Armeniasta.
Rauhanneuvottelut ovat olleet tuloksettomia
Nyt käydyt yhteenotot ovat vakavimpia sitten vuoden 2016. Neuvottelut sovun saavuttamiseksi ovat olleet pysähdyksissä vuonna 1994 tehdyn tulitaukosopimuksen jälkeen.
Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat pyrkineet välittämään rauhanneuvotteluita Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin Minskin ryhmänä, mutta tulosta ei ole syntynyt.
YK:n pääsihteeri António Guterres vaati heinäkuussa välitöntä ja kokonaisvaltaista tilanteen rauhoittamista Azerbaidžanin ja Armenian välillä sekä maiden paluuta neuvottelupöytään.
Tuolloin pääsihteeri keskusteli asiasta erikseen puhelimessa sekä Azerbaidžanin presidentin Ilham Alijevin että Armenian pääministerin Nikol Pašinjanin kanssa.
Tuolloin Guterres myös ilmaisi täyden tukensa Etyjin pyrkimyksille lieventää maiden välisiä jännitteitä.
Lue myös:
YK:n pääsihteeri vaatii Azerbaidzhanin ja Armenian paluuta neuvottelupöytään
