Helsinki haluaa nähdä miten lähettirobotit soveltuvat kaupunkilaisten arkeen.
Kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium on käynnistänyt kokeilun, jossa robotti toimii lähettinä Kalasataman tornitalon asukkaille. Robotti on ohjelmoitu kuljettamaan ostoksia läheisestä kauppakeskus Redistä.
- Katso suorana klo 9.30 kuinka robottilähetti toimii kaupunkiympäristössä. Haastateltavina Forum Viriumin kehityspäällikkö Kaisa Spilling ja robottia kokeillut Jari Ojala. Toimittajana Petri Kosonen ja kuvaajana Matti Myller.
Kokeilun tavoitteena on testata uudenlaisia älykkäitä asumisen palveluja ja ratkaista pienten kuljetusten niin sanottujen viimeisten metrien haasteita kaupunkiympäristössä, kertoo Forum Viriumin kehityspäällikkö Kaisa Spilling.
– Olemme tehneet jo vuodesta 2013 alkaen tiiviisti työtä Kalasatamassa. Meidän Fiksu Kalasatama -hanke on tarjonnut kokeilualustan yrityksille ja olemme tehneet asukasyhteistyötä koko ajan.
Paitsi Kalasatamassa, Helsinki on kokeillut älyratkaisuja myös muualla kaupungissa. Esimerkiksi Oodi-kirjastossa robotit avittavat lainausautomaattien tyhjennyksessä ja tänä syksynä Kustaankartanon palvelukeskuksessa kokeillaan ruuan jakamista palvelurobottien avulla.
SRV:n rakennuttaman, Suomen korkeimman asuintornitalo Majakan konseptiin robottilähettikokeilu sopii hyvin, sanoo asumisen palveluiden kehityspäällikkö Lotta Toivonen.
– Meidän tornikonseptiin kuuluu asumisen helppous. Meillä on aulapalvelu, siivousta, yleismies, kukkien kastelua ja koiranulkoilutusta eli idea on se, että tehdään arki mahdollisimman helpoksi.
Toivosen mukaan asukkaat ovat ottaneet kuukauden kestoisen robottikokeilun hyvin vastaan. Tornitalossa on 282 asuntoa ja tilauksia robotille on tehty 20–30 päivässä.
Lounasaikaan ja illansuussa robotin tilauskalenteri on ollut täynnä.
Kokeilussa on yhteistyökumppanina kauppakeskus Redin K-kauppias, mutta myös lounasravintoloiden ja suklaapuodin tuotteita on voinut tilata. Kuljetus on kokeilun aikaan ilmaista.
"En yletä painamaan nappia", sanoo robotti hississä
Sekä Forum Virium että SRV ovat kiinnostuneita siitä, miten robottien autonominen liikkuminen pitäisi huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.
Nyt robotti kulkee osan matkasta kauppakeskuksesta tornitaloon huoltotunnelia pitkin, ja raskaat palo-ovet ovat robotille este ilman ihmisen apua.
Sen sijaan hissin tilaaminen ei tuota lähetille ongelmaa, sillä robotti on ohjelmoitu toimimaan Koneen valmistaman hissin kanssa.
– "En yletä painamaan nappia, mutta onneksi puhumme hissin kanssa samaa kieltä", se sanoo ja viheltelee mennessään, SRV:n Lotta Toivonen kertoo.
Toivosen mukaan asukkaiden reaktiot ovat olleet positiivisia ja käytös robottia kohtaan inhimillistä.
– Ihmiset tervehtivät, kun robotti tulee ja he hyvästelevät, kun robotti lähtee ja sitä puhutellaan “hän”-muodossa.
Hoivatyön robotit vielä alkuvaiheessa
Tampereen yliopistossa muun muassa teknologian filosofiaa tutkivan Jaana Parviaisen mukaan palvelurobottien kehityksessä ollaan vasta alkuvaiheessa.
Parviainen on yksi juuri ilmestyneen "Robotin hoiviin?" -kirjan kirjoittajista. Kirja tarkastelee palvelurobottien käyttöönottoon liittyviä sosiaalisia ja eettisiä haasteita yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmista.
– Lupaavimpia ovat juuri logistiikkarobotit, jotka lähinnä kuljettavat tavaroita. Mutta jos puhutaan hoivasta, ja roboteista, jotka pystyisivät esimerkiksi avustamaan vanhuksia päivittäisissä askareissa, niin niiden osalta ollaan hyvin alkuvaiheessa.
Parviaisen mukaan tällaisten hoivatyöhön liittyvien sosiaalisten robottien kehittämisessä kyse on ennemminkin "hypestä" kuin realismista. Perimmäinen tarkoitus on valmistella ihmisiä mahdolliseen robottiaikaan tulevaisuudessa sekä ylläpitää tuotekehitystä, joka syö paljon rahaa.
– Koska jos me nyt sanoisimme, että niistä 25 vuotta kehitetyistä laitteista ei toistaiseksi ole ollut mitään hyötyä, niin olisihan se rahoittajan kannalta aika huono uutinen, Parviainen naurahtaa.
– Emmehän me koskaan tiedä, mitä perustutkimus pitkällä tähtäimellä tuottaa, ja siinä mielessä emme voi sanoa, että se olisi ollut hyödytöntä.
Teknologia muuttaa vuorovaikutustamme ennakoimattomalla tavalla
Tutkija Jaana Parviaisen mielestä palveluroboteilla ei kannata korvata ihmistyötä, jos palvelu ei tarjoa mitään muuta erityistä. Kokeilut ovat kalliita ja etenkin alkuvaiheessa ne usein vaativat tavallista enemmän ihmistyötä.
– Logistiikkarobottien, ovat ne sitten vihivaunuja, droneja tai muita sellaisia, isoin investointi yleensä koskee infran rakentamista. Voidaan kysyä, ovatko ne järkeviä ja haluammeko muuttaa ympäristöä ensisijaisesti teknologian ehdoilla.
– Ja haluammeko liikkua ympäristöissä, joihin tulee yhä enemmän automaattisia laitteita, jotka hyrräävät ympärilllämme kaiken aikaa?
Parviaisen mukaan kyse ei koskaan ole ainoastaan yhdestä robottilaitteesta, vaan se on aina osa isompaa palvelujärjestelmää, jonka pitäisi tuoda kuluttajalla jotain lisähyötyä tai laadukkuutta.
Jaana Parviainen sanoo, että joka tapauksessa teknologia muuttaa ympäristöämme ja vuorovaikutustamme aina ennakoimattomalla tavalla.
– Kuten esimerkiksi sosiaalisen median tuleminen reilu kymmmenen vuotta sitten. Kuka olisi pystynyt kuvittelemaan, millaisia vaikutuksia sillä tosiasiassa on ollut vaikka politiikkaan?
Mitä ajatuksia robotiikan lisääminen arkeen herättää? Voit keskustella aiheesta 10.10. klo 23 asti
