Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Pilvessä oleva Puijon torni on arvokas paikka tutkimukselle – nyt siellä on selvitetty, kuinka ilmastoennusteista saataisiin tarkempia

Puijon lisäksi tutkimukseen liittyviä mittauksia tehdään Italiassa ja Huippuvuorilla.

Itä-Suomen yliopiston ihmisiä pilvitutkimuslaitteen äärellä.
Mittaukset päättyivät perjantaina. Puolen miljoonan euron arvoiset laitteet kannettiin tornista ulos monen henkilön kannattelemana. Kuva: Antti Karhunen / Yle
  • Marianne Mattila

Puijon näköalatorni on tunnettu maamerkki Kuopiossa, mutta torni tunnetaan myös ilmastotutkijoiden parissa.

Puijo on osa eurooppalaista mittausasemaverkostoa. Asema on ollut käytössä vuodesta 2009 lähtien. Toimintaa pyörittävät Ilmatieteen laitos ja Itä-Suomen yliopisto.

Tänä syksynä Puijolla on mitattu pienhiukkasista syntyviä pilvipisaroita osana laajaa EU-tasoista tutkimusta.

Torni on erinomainen paikka tutkimukselle, koska sen huippu on varsinkin syksyisin ja alkutalven aikana käytännössä pilven peitossa.

– Saimme mittalaitteet niin korkealle, että voimme tehdä mittauksia suoraan pilven sisältä. Kun pilviä ja pilviytimiä tutkitaan, se on tärkeää, kertoo tutkijatohtori Iida Pullinen sovelletun fysiikan laitokselta.

Puijon torni
Puijon näköalatorni on rakennettu vuonna 1963. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Ilmastomallit ovat epätarkkoja

Koko tutkimusprojektin tarkoitus on vähentää ilmastomalleissa olevia epätarkkuuksia. Malleilla pyritään ennustamaan ilmastonmuutoksen etenemistä.

Mittauksia tehdään kolmessa paikassa: Puijolla, Italiassa ja Huippuvuorilla. Puijon osuuden voi selittää yksinkertaisesti näin:

Tutkimuksessa selvitetään, miten hyvin ilmakehässä olevat hiukkaset toimivat pilvien tiivistymisytiminä. Eli ilmassa olevan hiukkasen ympärille tiivistyy vesihöyryä, jolloin syntyy pilvipisara. Pilvipisarat muodostavat pilven.

– Toki kaikkien hiukkasten ympärille ei tiivisty vesihöyryä. Osa hiukkasista hylkii sitä, tutkijatohtori Iida Pullinen kertoo.

Puijon tornin tasanne ja varoitusvalot
Näkymä Puijon tornin tasanteelta, jonne yleisöllä ei ole pääsyä. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Hiukkasten laatu ja määrä vaikuttavat siihen, miten paljon ja millaisia pilviä muodostuu. Pilvillä on puolestaan iso vaikutus ilmastoon.

Puijon torni on hyvä paikka tutkia tätä myös siksi, koska sinne kantautuu hiukkasia metsäalueelta, kaupungista ja tehdasalueelta.

– Pystymme tekemään päätelmiä sen mukaan, mistä ilmamassa tulee.

Puijon laitteet havaitsivat Itä-Euroopan maastopalot

Normaalisti mittalaitteiden keräämää tietoa analysoidaan samaan aikaan mittauksien kanssa, mutta koronaepidemia sotki tutkimusryhmän suunnitelman. Paikalle ei saatu apua ulkomailta, joten analysointityö alkaa vasta laitteiston purkamisen jälkeen.

Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Iida Pullinen
– Tämänkin tutkimuksen avulla pyrimme parantamaan käsitystä siitä, miten ja mitkä asiat vaikuttavat ilmastomuutokseen, tutkijatohtori Iida Pullinen kertoo. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Pienempi porukka huomasi kuitenkin aikaisemmin syksyllä syys-lokakuun vaihteessa huomattavan korkeita hiukkaspitoisuuksia.

– Luulimme ensin, että ne johtuivat Kalifornian maastopaloista, mutta Ilmatieteen laitoksen kautta selvisi, että ne johtuivat maastopaloista Itä-Euroopassa.

Niistä ei juurikaan uutisoitu Suomessa.

Sen jälkeen kun analysointi on tehty Puijolla, kerätyt tiedot menevät eteenpäin mallintajille, jotka ajavat ilmastomalleja.

– Ajan kanssa saamme paremman käsityksen siitä, miten ja mitkä asiat vaikuttavat ilmastomuutokseen. Puijon osalta tietoa tulee pilvistä.

Nyt loppuneiden mittauksien jälkeen torniin jää vielä laitteita jotka mittaavat muun muassa ilmakehän hiukkasten määrää ja kokojakaumaa.

Lue lisää:

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa nousuaan – WMO: koronasulkujen vaikutus kasvihuoneilmiöön on mitätön

Kyselytutkimus: Suomalaisten tietämys ilmastonmuutoksesta vaihtelee – miehet olivat naisia paremmin perillä ilmastoasioista

Suomalainen Carola: Ihmettelin, minkä takia aurinko ei nouse – Maastopalojen riivaama Kalifornia on nyt pimeä, oranssi ja pelottava