Seinäjoella ilmestyvän kaupunkilehti Eparin julkaisemasta mielipidekirjoituksesta on noussut kohu. Julkaisupäätöksen tehnyt päätoimittaja myöntää, että tekstin julkaiseminen oli virhe.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomen Kuvalehti.
Mielipidekirjoituksessa seinäjokelainen mies väittää että koronaan liittyvillä lukituksilla ja pelonlietsonnalla on kaksi tarkoitusta: ajaa maailmantalous konkurssiin ja saada ihmiset tottelemaan hallituksia.
Lisäksi virus on hänen mukaansa ihmisen Kiinassa valmistama, ja sen tarkoitus oli myös saada aikaan Yhdysvalloissa postiäänestys, jotta vaalitulos voitiin väärentää Joe Bidenin hyväksi.
Päätoimittaja Tero Hautamäki päätti julkaista kirjoituksen, koska halusi näyttää, että noinkin ajattelevia ihmisiä on. Julkaisupäätös oli myös provokaatio.
– Ajatuksena oli, että fiksuissa lukijoissa heräisi pieni kansanliike, sillä vertaiskritiikki lukijalta lukijalle on mielestäni parasta. Näin jo silmissäni mielipidesivullisen kommentteja tällaista näkemystä vastaan, sanoo Hautamäki.
Toivottu vastakommenttien vyöry jäi tulematta
Hautamäki muistuttaa, että Epari on vankasti tieteellisen maailmankuvan kannalla ja on julkaissut kymmenittäin tieteelliseen tietoon nojaavia juttuja koronasta. Hautamäki myös sanoutui irti mielipidekirjoituksen näkemyksistä pääkirjoituksessaan jo saman päivän lehdessä.
Jälkikäteen katsottuna julkaisupäätös oli päätoimittajan mukaan virhe ja ylilyönti. Toivottua mielipidevyöryä ei tullut, vaan julkisuuden fokus kääntyikin julkaisijaan päin.
– Virhe on virhe. Se voi olla sitä kautta arvokas virhe, josta voi oppia – tapahtunutta kun ei saa tekemättömäksi.
Tulevissa julkaisupäätöksissä Epari aikoo noudattaa entistä linjaa.
– Ei varmasti tule tällaista enää tehtyä. Se oli epäonnistunut kokeilu, summaa Hautamäki.
JSN: Poikkeuksellinen tapaus
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen pitää tapausta poikkeuksellisena. JSN on median itsesääntelyelin, joka valvoo toiminnan eettisyyttä.
Salaliittoteorioita liikkuu paljon sosiaalisessa mediassa, mutta Hyvönen ei ole törmännyt siihen, että niitä olisivat julkaisseet JSN:ään kuuluvat mediat.
Eparin tapauksesta ei ole tehty kantelua, mutta aikaa siihen on kolme kuukautta. Hyvönen ei siksi halua sitoa JSN:n käsiä ottamalla kantaa tapaukseen, mutta sanoo yleisesti, ettei keskustelun herättäminen valheita julkaisemalla ole perusteltua.
Niin sanottu tasapuolisuusharha on tuttu ilmiö muistakin aihepiireistä kuin koronasta. Sen vuoksi media voi kokea tarvetta antaa tilaa myös väärälle tiedolle, jotta välttäisi syytteen yksipuolisuudesta.
Journalistin ohjeet sitovat kaikkea toimituksellista aineistoa, myös toimituksen julkaisemia lukijoiden mielipidekirjoituksia. Vaikka rima on mielipidekirjoituksissa vähän matalammalla kuin esimerkiksi uutisjournalismissa, toimituksella on vastuu tiedon totuudellisuudesta.
– Selviä valeita ei pidä päästää läpi. Virhe on hälytysmerkki ja sitten pitää toimia oikein eli korjata tieto. Yksi tapa on julkaista uusi juttu, jossa asia selvitetään, sanoo Eero Hyvönen.
Epari aikookin julkaista jutun, jossa kiistetään kohua herättäneen mielipidekirjoituksen valheelliset väittämät.
Myös mielipidekirjoituksilta vaaditaan faktaa
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa myös yleisellä tasolla, että journalistin ohjeisiin sitoutuneen median pitää noudattaa myös vaatimusta siitä, että julkaistujen mielipiteidenkin pitää perustua faktoihin.
Keskustelun herättely valheilla siinä toivossa, että saataisiin ihmiset näkemään tutkitun tiedon painoarvo, on Ahon mukaan vastuutonta.
– Ei voi olettaa, että lukija osaa tehdä eron, vaikka medianlukutaidosta puhutaankin. Lehden pitää kantaa vastuu lukijan puolesta, sanoo Aho.
Hän harmittelee myös sitä, että nykyään näkökulmien runsauden keskellä ollaan arkoja sanomaan suoraan, jos joku valehtelee tai levittää valeita.
– Kyse ei ole vaihtoehtoisesta totuudesta. "Väärää tietoa" ei ole olemassakaan, vaan kyseessä on valhe. On alkanut hämärtyä se, mikä on tieteellistä totta ja mikä on mielipide, sanoo Aho.
Kaupunkilehti Eparin päätoimittaja Tero Hautamäki luottaa lukijoihin.
– Uskon, että he osaavat viitata kintaalla tällaisille näkemyksille, varsinkin kun ne ovat mielipide-sivulla Lukijoolta-vinjetin alla.
Vähäinen palaute kertoo hänen mukaansa siitä, että ihmiset ovat osanneet laittaa mielipiteen omaan arvoonsa. Myös koronaväsymyksellä voi olla osansa.
Miten uutisoida uskottavasti valheista?
Toimittajien tuskaa lisää Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan se, että valheiden sivuuttaminen julkaisusta johtaa syytöksiin yksipuolisuudesta. Aho pohtiikin, miten valehtelemisesta voi uutisoida vakavasti.
– Miten on mahdollista uutisoida esimerkiksi Trumpin jatkuvasta valehtelusta? Yhdysvalloissa media on ratkaissut asian avaamalla säännönmukaisesti, mikä väitteissä on valetta.
Yksi tapa käsitellä asioita onkin Ahon mukaan käsitellä asia, mutta kertoa samalla, mikä on tutkittua tietoa. Asian täysi kieltäminen tai käsittelemättä jättäminen ei ole ratkaisu.
Ihmisten uskomukset nojaavat yleissivistykseen ja tiedon lisäämiseen, jossa journalistit voivat tehdä osansa.
– Journalistin vastuu on julkaista tietoa. Myös vuoropuhelu on tärkeää, ja sitä vielä opetellaan, sanoo Hanne Aho.
Voit keskustella aiheesta 23.1. 2021 kello 23 saakka.
Lue myös:
Jenny Matikainen: Salaliittoteorioilla on enemmän valtaa kuin koskaan aiemmin
Mikrosiruja koronarokotteessa? Näin perätön tieto rokotteista leviää koronaepidemian myötä
