Mikäli nuoria halutaan mukaan kuntien päätöksentekoon, tilanne näyttää kohtuullisen hyvältä ainakin ehdokasasettelun suhteen Vaasan vaalipiirissä.
Pikainen kysely puolueille tuottaa tuloksen, jonka mukaan voi varovasti arvioida nuorten ehdokkaiden määrän kasvaneen hieman edellisistä kuntavaaleista, ainakin osalla puolueista. Määrän kasvusta kertovat ainakin kokoomus ja perussuomalaiset.
Perinteisesti nuoria – alle kolmekymppisiä – vetävät puoleensä juuri kokoomus ja vihreät, jotka ovat nytkin onnistuneet löytämään nuoria ehdolle. Pohjanmaan kokoomuksella on esimerkiksi Vaasassa tällä hetkellä 19 nuorta ehdokasta, Kurikassa 8 ja Lapualla 7.
Ehkä ennakko-odotuksista poiketen myös perussuomalaisilla, kristillisillä ja keskustalla on kohtuullisen reipas määrä alle kolmekymppisiä listollaan.
Vasemmistopuolueille nuorten houkutteleminen näyttää olevan vaikeampaa. Vasemmisto kertoo, että alle kolmekymppisiä on ehdolla vaalipiirissä vain muutama ja sosiaalidemokraateilla on tällä hetkellä listoilla edellisvaaleja vähemmän nuoria.
Määrät voivat toki vielä kasvaa, sillä aikaa on nyt toukokuulle saakka vaalien siirtymisen takia.
Lue seuraavaksi: Kuntavaalikysely: Kokoomus ja vihreät saavat nuorilta eniten kannatusta
Nuorisotoiminnan kasvusta vauhtia
Lapuan kokoomusnuorten toiminta elvytettiin pari vuotta sitten ja se on selvästi tuottanut tulosta. Lapuan kokoomuksella on kevään kuntavaaleissa tällä hetkellä seitsemän nuorta ehdokasta. Näistä kolme on alle kaksikymppisiä.
– Meillä on saatu toiminta herätettyä henkiin ja tullut innostusta. Kun näkee porukasta, että on hyvä meininki, siihen on helppo liittyä mukaan, miettii Lapuan kokoomusnuorten puheenjohtaja Jaakko Kosola.
Vaikka koronavuosi on ollut toiminnan suhteen hiljainen, on silti aihetta tyytyväisyyteen.
– Kasvu on vähän hidastunut, mutta hyvällä vauhdilla on eteenpäin silti menty, kun kuntavaaleihin saatiin näin hyvin ehdokkaita, sanoo Kosola.
Tällä hetkellä varavaltuutettuna toimiva Kosola on yksi Lapuan ehdokkaista.
Koronavuoden etuja
Koronavuosi vaikuttaa monella tavalla kuntavaaleihin. Ei tietenkään vähiten siihen, että vaaleja jouduttiin siirtämään parilla kuukaudella eteenpäin.
Vaasan yliopistossa opiskeleva Henrik Seppä-Lassila (kok.) sanoo, että etäopiskelu antaa myös paremmat mahdollisuudet osallistua kotikunnan toimintaan ja kuntavaalehin.
– Nyt jää aikaa enemmän harrastuksille. Vaikka opiskelen Vaasassa, pystyn suorittamaan lähes kaiken Lapualta käsin ja voin paremmin osallistua vaaleihin, selittää Seppä-Lassila.
Nuorten vahvuus
Kosola ja Seppä-Lassila uskovat, että nuorten kynnys lähteä ehdolle voi madaltua tällaisena poikkeusaikana, kun toiminta-alustana onkin sosiaalinen media.
– Nyt kun on poikkeusaika ja kampanjointi siirtyy someen, jossa nuoret jo ovat, niin on helpompi lähteä kampanjoimaan. On ehkä jonkinlainen etulyöntiasema, pohtii Kosola.
Seppä-Lassilan mielestä somessa kampanjointi voi olla hyvin moninaista, ja rajoitteet lisäävät luovuutta.
– Somessa ollaan aktiivisia, tehdään vaalivideoita ja yritetään olla näkyvillä. Sitten ollaan suunniteltu esimerkiksi instaan podcast-tyyppisiä vaalikeskusteluja nuoria kiinnostavista aiheista.
Somen pimeä puoli
Someosaaminen on vahvaa myös kurikkalaisella Ellen Ojasella, joka on vihreiden kuntavaaliehdokas. Vaalipiirin vihreiden toiminnanjohtaja Mikko Jokipii bongasi Ojasen somekeskusteluista ja innosti mukaan vaaleihin.
– Somessa pääsee mukaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja siitä ehkä moni nuori on saanut innostusta, arvelee Ojanen.
Ojanen osallistuu lähinnä Twitterin keskusteluihin ja tuntee somen hyvät ja huonotkin puolet. Hän sanoo, että kokemusta on myös vihapuheesta.
– Kyllä se aluksi vähän yllätti lukea itsestä inhottavia juttuja, mutta ehkä se enemmän kannusti lähtemään mukaan vaikuttamaan. Tottakai se vaatii rohkeutta ja paksua nahkaa. Siellä moni kirjoittaa törkeitäkin juttuja - sitä ei tarvitse hyväksyä, mutta se pitää sietää, sanoo Ojanen.
Keski-ikäisiä valtuustoja
Suomalaisiin kunnanvaltuustoihin valittujen keski-ikä oli viime kuntavaaleissa 50 vuotta. Monessa pohjalaiskunnassa keski-ikä oli korkeampikin.
Viime kuntavaalien koko maan nuorin valtuusto valittiin Halsualle. Sen keski-ikä oli 40 vuotta. Vaasan vaalipiirin iäkkäin valtuusto valittiin Kaskisiin. Sen keski-ikä oli 57 vuotta.
Etelä-Pohjanmaan valtuustot ovat keski-iältään pääsääntöisesti hieman vanhempia kuin Pohjanmaan tai Keski-Pohjanmaan. E-P:n nuorin valtuusto valittiin edellisvaaleissa Karijoelle ja sen keski-ikä oli 43 vuotta. Sen hohtoa ehkä hieman laskee se, että se oli myös Suomen miehisimpiä valtuustoja: naisia vain 13 prosenttia.
Kuntalaisten kannalta paras olisi, että valtuustot koostuisivat eri ikäisistä ja erilaisista kuntalaisista, mahdollisimman heterogeenisestä joukosta.
Lue seuraavaksi:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 saakka.
