Poliisin ihmiskaupparikostutkintaryhmä on aloittanyt työnsä alkuvuodesta. Ryhmä tutkii seksi- ja työperäistä ihmiskauppaa sekä parittamista.
Ennen vastaavaa ryhmää ei Suomessa ole ollut. Etenkin pääkaupunkiseudulla tutkinta on pitkälti ollut yksin Kenneth Erikssonin vastuulla. Nyt hänen työtään jatkaa kokonainen tutkintaryhmä.
Ryhmän rekrytoinnit valmistuivat tämän vuoden helmikuussa.Poliisin uuteen ryhmään on palkattu yhteensä parikymmentä henkilöä, joista kolme työskentelee keskusrikospoliisin alaisuudessa ja loput Helsingin poliisissa.
Muuhun Eurooppaan verrattuna ihmiskauppaa tutkiva erikoisryhmä on perustettu Suomeen verrattain myöhään. Arvioiden mukaan Suomessa jopa noin 90 prosenttia ihmiskaupasta jää viranomaisilta pimentoon.
Toinen ryhmän tutkinnanjohtajista rikosylikomisario Hannu Kortelainen iloitsee tutkinnan tehostumisesta.
– Erityisesti parituksen uhreja on jouduttu kuljettamaan poliisilaitokselta toiselle, mikä on tuonut hankaluuksia. Tämä ryhmä antaa paremmat mahdollisuudet toimintaan yli poliisilaitosrajojen, Kortelainen summaa.
Koronan tuomien matkustusrajoitusten myötä ihmisten liikkuminen rajojen yli on ollut vähäisempää. Tämä on näkynyt myös paritus- ja ihmiskaupparikollisten sekä heidän uhriensa suhteellisessa lukumäärässä valtion rajalla.
Kortelainen kertoo ihmisten pyrkineen rajan yli korona-aikanakin tekaistuilla työsopimuksilla.
– Rajavartiolaitokselta on tullut ilmoituksia, joissa siivoojaksi Suomeen palkatun henkilön matkalaukku on ollut pullollaan pitsihepeniä. Tällainen herättää epäilyksiä työn todellisesta luonteesta, Kortelainen kertoo.
Taustalla järjestäytynyttä rikollisuutta
Kortelaisen mukaan alkanut työsarka on haastava. Paritusrikollisuus on usein niin kutsuttua piilorikollisuutta, jossa – vastoin kuin monissa muissa rikollisuuden muodoissa – uhria joudutaan usein suostuttelemaan, jotta hän puhuisi.
Usein taustalta löytyy tiivis rikollisuuden verkosto, josta uhrin on vaikea irrottautua. Parittajana voi olla myös oma puoliso, joka kauppaa läheistään. Aina uhri ei edes itse ymmärrä olevansa rikoksen kohteena tai vaikenemiseen vaikuttavat kulttuuriset tekijät.
Parittajat ja uhrit tulevat pääsääntöisesti ulkomailta.
Valtakunnallinen ihmiskaupparikostutkintaryhmä jatkaa toimintaansa hyviksi havaitsemillaan metodeilla. Etsivätyö jalkauttaa konstaapelit paikkoihin, joissa seksin myyntiä tapahtuu. Poliisi seuraa myös internetin seksinmyyntipalstoja, jotka ovat nykyään seksin pääasiallinen kauppapaikka Suomessa.
– Tarkoitus on tehdä itsemme alalla tutuksi, Kortelainen sanoo.
Enempää tutkinnan tavoista poliisi ei halua kertoa.
Rikoksen uhria voi auttaa
Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa edellyttää poliisilta paljon aktiivista tutkintaa ja tiedonhankintaa, sillä niistä tehdään vähemmän ilmoituksia. Työperäinen riisto kantautuu poliisin korviin herkemmin.
Suomen lainsäädännön mukaan itsenäinen seksityö on laillista.
Ihmisen parittaminen ja seksin ostaminen ihmiskaupan tai parituksen uhrilta on kuitenkin rikos. Myös seksin ostaminen alaikäiseltä on laissa kielletty. Käytännössä seksin ostajan on kuitenkin vaikea erottaa, onko palveluntarjoaja itsenäinen vai paritettu.
Viitteitä ihmiskaupasta voi löytyä esimerkiksi kielellisestä ristiriidasta: jos seksinmyynti-ilmoitus, sitä seuraava puhelinkontakti ja varsinainen keskustelu seksityöntekijän kanssa tapahtuu eri kielillä, on mahdollista, että jokin muu taho ohjaa toimintaa.
– Jos tässä on ristiriitaa, niin kyllä siinä täytyy jonkun muun elimen lisäksi nousta pystyyn myös jonkinlaiset tuntosarvet, että myyvä taho ei välttämättä ole myymässä seksiä omasta vapaasta tahdostaan, Kortelainen kirjoittaa sähköpostilla.
Varoitusmerkkejä voi myös löytyä seksiä myyvän henkilön yleisestä olemuksesta. Jos olemuksessa ja käytöksessä on viitteitä sekavuudesta, henkisestä jälkeenjääneisyydestä, kehitysvammaisuudesta tai muusta vastaavasta tekijästä, seksinostajan olisi syytä pohtia, voiko henkilö olla ihmiskaupan uhri.
– Kyllä tällaisia asioita pitää niin sanotun normaalijärkisen ihmisen osata havainnoida, eikä ole uskottavaa, ettei niitä huomaisi, Kortelainen valistaa.
Vihjeen ihmiskaupasta, parituksesta tai kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä voi antaa nimettömänä. Vihjeen voi antaa vaikka asiakas olisi erehtynyt seksin ostoon selkeästi parituksen uhrilta vaikuttaneelta henkilöltä.
– Mieluummin antaa nimettömän vihjeen tällaisesta henkilöstä kuin rangaistuksen pelossa jättää asiasta ilmoittamatta ja antaa ihmiskaupan jatkua, Kortelainen muistuttaa.
Poliisille ilmoituksen epäilystä parituksen tai ihmiskaupan uhrista voi tehdä nettipalvelun tai puhelimen kautta.
Modernin maailman ihmisorjat
Eniten Suomen poliisin tietoon tulee työperäistä ihmiskauppaa. Viime vuosina uhrina on yhä useammin ollut turvapaikanhakija tai paperiton henkilö. Heidän osuutensa on kasvanut vuodesta 2016 lähtien.
Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Rothin mukaan kiskonnantapaiseen työsyrjintään ja ihmiskauppaan syyllistyy sekä suomalaisia että ulkomaalaisia työnantajia.
Joissain tapauksissa uhreja painostetaan tekemään rikoksia varsinaisen ihmiskauppiaan lukuun.
Eniten uhreja on tavoitettu palvelualoilta, kuten ravintoloista tai parturikampaamoista. Helsingin Sanomat paljasti viime kesänä, kuinka maahanmuuttajia on värvätty siivoojiksi epäinhimillisin työehdoin.
Viime vuosina on löydetty henkilöitä, jotka ovat saattaneet työskennellä merkittävällä alipalkkauksella tai jopa kokonaan ilman palkkaa. Työpäivät ovat pitkiä, eikä työn ulkopuolisia kontakteja juuri ole.
Erityisen haavoittuvaksi uhrin tekee kielitaidon sekä verkostojen puute, jolloin hän on täysin riippuvainen hyväksikäyttäjästään.
Räikeimmillään uhrit ovat jääneet ilman riittävää ravintoa. He ovat joutuneet asumaan työpaikkansa tiloissa, kuten ravintoloissa.
Lain kouraa laajennetaan turvaamaan rikosten uhreja
Istuva Sanna Marinin hallitus on asettanut oikeusministeriön alaisuuteen työryhmän selvittämään ihmiskaupan vastaisen työn kehittämistarpeita. Selvitys valmistuu tänä keväänä ja se tehdään yhteistyössä usean ministeriön, muiden viranomaisten sekä järjestöjen kanssa.
Valmistelussa on lakeja ihmiskaupan uhrien auttamiseksi. Pykäliä lisätään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin, joissa viitataan ihmiskaupan uhreihin.
Lakia pyritään päivittämään niin, että ihmiskaupan uhrit voisivat saada nykyistä paremmin tarvitsemaansa apua riippumatta rikosprosessin alkamisesta, etenemisestä tai lopputuloksesta.
Ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajana toimiva Venla Roth on tyytyväinen hallituksen linjasta.
– Meillä on nyt sellainen hallitus, jolle ihmiskaupan vastainen työ on tärkeää ja siihen panostetaan. Työ- ja elinkeino ministeriön ensimmäiset hyväksikäytön uhrien asemaa parantavat lakiesitykset ovat jo ennättäneet eduskuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriön esitykset seuraavat perässä viimeistään vuonna 2023 alussa, Roth luettelee.
Keskeisinä haasteena Roth näkee rikollisuuden piiloon jäämisen. Ratkaisuja siihen etsitään nyt monesta suunnasta.
Se, että arvioiden mukaan vain noin kymmenen prosenttia hyväksikäyttötapauksista tulee viranomaisten tietoon, vaatii virkavallalta aktiivisia tutkintatoimia. Juuri siihen tarpeeseen poliisin uusi ryhmä vastaa.
– Lisäksi lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen tulisi olla sellaisia, että uhrien olisi helpompi tulla kertomaan viranomaisille hyväksikäytöstä, Roth sanoo.
Uhrien tavoittamista osaltaan vaikeuttaa myös oleskelulupalainsäädäntö. Lain akilleenkantapää löytyykin oleskelulupasäännöksistä, joiden mukaan ihmiskaupan uhriksi ilmoittautunut henkilö voidaan potkaista maasta pois.
– Hallitus selvittää, miten Maahanmuuttovirasto soveltaa ulkomaalaislain erityissäännöstä ihmiskaupan uhreille myönnettävästä oleskeluluvasta. Etsimme nyt tätäkin kautta keinoja, joilla uhrien asemaa ja ihmiskaupan ilmituloa voitaisiin parantaa, Roth korostaa.
Kunnilla on suuri vastuu uhrien auttamisessa.
Ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä pyritään kehittämään niin, että ihmiskaupan uhrit saisivat yhdenvertaisesti apua riippumatta siitä, missä kunnassa he oleskelevat.
Ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori on toiveikkaana tulevaisuudesta.
- Tässä on nyt ne elementit pöydässä tämän vaikean, monimutkaisen ja monialaisen yhteiskunnallisen ilmiön ratkaisemiseksi, Roth toteaa.
Pitkät tutkinnat varjostavat rikosten ilmituloja
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestöt Monika-Naiset liitto ja Pro-tukipiste tarjoavat matalan kynnyksen palveluita parituksen uhreille.
Seksuaalirikosten uhrit kokevat erityistä häpeää tapahtuneesta. Joissain tapauksissa seksuaalinen hyväksikäyttö tulee esiin vasta pitkän ajan kuluttua tukipalveluiden piiriin saapumisesta, kertoo ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Anna Nuotio Monika-Naiset liitosta.
Uhrit saattavat ajatella, että ovat itse aiheuttaneet tilanteen tai että tapahtuneen hyväksikäytön näkee heistä kilometrien päähän.
Odotukset poliisin uutta ihmiskaupan tutkintaryhmää kohtaan ovat korkealla. Muuhun Eurooppaan verrattuna ihmiskauppaa tutkiva erikoisryhmä on perustettu Suomeen verrattain myöhään. Tähän asti Suomessa tutkinnat ovat olleet pitkiä ja arvaamattomia.
– Rikosprosessit ovat olleet hyvin pitkiä – jopa yli seitsemän vuotta. Uhrien auttamistyössä se on hyvin haasteellista. Epätietoisuus esitutkinnan kestosta ja epävarmuus tuloksista nostavat merkittävästi rikosilmoituksen tekemisen kynnystä, Nuotio suree.
Lisäksi prosessit ovat kuormittavia ja kuulemiset repivät paljon sellaisia haavoja auki, mihin ihmiskaupan uhrit eivät ole valmiita.
Juttua varten haastateltiin myös ihmiskaupan vastaisen työn vastaavaa erityisasiantuntija Essi Thesslundia Pro-tukipisteestä, rikosylikomisario Kenneth Erikssonia Helsingin poliisilaitokselta, Sexpo-säätiön hallituksen puheenjohtajaa ja seksityöntekijä Tiia Forsströmiä ja asianajaja Emilia Kaikkosta.
23.3 kello 11.08: Rothin sitaatissa korjattu oikea ministeriö.
Pakkotyö, paritus ja seksiorjuus rehottavat – Poliisi käy "nyrkillä" ihmiskaupan vastaiseen iskuun
