Kainuuseen halutaan enemmän nuoria naisia.
Siksi Kajaanin kaupunki ja Kainuun liitto aloittivat Naisnäkökulmaa Kainuuseen -nimisen hankkeen. Sen tarkoituksena on kartoittaa nuorten naisten näkemystä siitä, miten Kainuusta saataisiin nuoria naisia houkuttava asuinpaikka.
– Kainuussa on sellainen tilanne, että nuoria naisia on noin 800 vähemmän verrattuna nuoriin miehiin, Kainuun liiton aluekehitysasiantuntija Minna Komulainen kertoo.
Hanke selvitti ja pilotoi naisten asemaa Kainuun kehittämisessä, ja se poiki yli 500 vastausta siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta nuoret naiset haluaisivat muuttaa tai jäädä asumaan Kainuuseen. Keskustelua käytiin myös raadeissa, joihin osallistui vajaat 30 naista. Osa asui Kainuussa ja osa oli pois muuttaneita.
– Pois muuttaneiden puheenvuoroissa kuului se, että tunneside ja kaipuu Kainuuseen ovat vahvoja. Ja se, että tänne on edelleenkin kiva matkustaa, vaikka paluumuutto ei tällä hetkellä ole mahdollista.
Komulaisen mukaan Kainuussa nuoria naisia kiehtoo vahvasti luonto ja toisaalta arjen helppous, etenkin jos on lapsia. Palveluita on saatavilla ja välimatkat lyhyet.
– Jos on tottunut ajelemaan pitkät matkat kehäkolmosella, on se monelle tärkeä asia.
Markkinointipäälliköllä vaihtuivat ruuhkabussit lisätunteihin
Kajaanin kaupungin markkinointipäällikkö Milja Korhonen palasi takaisin Kainuuseen saatuaan kaupungista työpaikan. 36-vuotias Korhonen lähti 2003 opiskelemaan Oulun yliopistoon, mutta perheen perustamisen myötä paluu Kainuuseen alkoi tuntumaan mielekkäältä.
– Lomat vietettiin aina Kainuussa, joka on ollut kuin kotipesä, jossa on voinut ladata akkuja.
Korhonen kertoo matkustaneensa ja viettäneensä työn puolesta paljon aikaa eri kaupungeissa.
– Olen istunut niissä ruuhkaisissa kulkuneuvoissa päästäkseni paikasta toiseen. Väitän, että Kajaanissa asumalla tulee kaksi tuntia lisää aikaa vuorokauteen verrattuna ruuhkakaupunkiin, ja se on panos omaan hyvinvointiin.
Yliopistokoulutusta ja paluumuuttopalvelua kaivataan
Naisnäkökulmaa Kainuuseen -hankkeen järjestämään kyselyyn vastanneista moni toivoi Kainuuseen yliopistollista opetusta. Opettajakoulutuksen loppuminen Kajaanista noin kymmenen vuotta sitten näkyy Komulaisen mukaan nuorten naisten luvuissa.
Komulaisen mielestä digitalisaatio tarjoaa koulutusasiaan uusia mahdollisuuksia: oppilaitokset voisivat esimerkiksi järjestää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa muuntokoulutuksia ja sitä kautta parantaa tarjontaa.
Kyselyn mukaan myös paluumuuttopalvelulle olisi kysyntää.
– Sellaiseen palveluun, että ihmisten olisi helpompi palata tänne. Että löytyisi esimerkiksi asuntoja helposti.
Komulainen kertoo, että hankkeen tuloksia aletaan nyt käymään kuntien ja poliitikkojen kanssa tarkemmin läpi. Ajatuksena on, että sitä kautta Kainuun elinvoimapolitiikkaa voitaisiin muotoilla paremmaksi. Toiveissa on Komulaisen mukaan myös konkreettiset hankkeet, joita eri toimijat voisivat lähteä tekemään.
– Eihän tämä suinkaan ole pelkästään Kajaanin kaupungin tai Kainuun liiton harteilla. Tulevaisuus tehdään kaikki yhdessä täällä Kainuussa.
15–29-vuotiaiden määrä Kainuussa vuoden 2019 lopussa | Naiset | Miehet |
Kainuu yhteensä | 4630 | 5690 |
Hyrynsalmi | 99 | 129 |
Kajaani | 3041 | 3611 |
Kuhmo | 319 | 467 |
Paltamo | 156 | 202 |
Puolanka | 89 | 138 |
Ristijärvi | 43 | 71 |
Sotkamo | 624 | 729 |
Suomussalmi | 302 | 414 |
Uskotko, että opiskelumahdollisuudet parantuvat tulevaisuudessa niin, että opintojen perässä ei tarvitse muuttaa suuriin kaupunkeihin? Voit keskustella aiheesta maanantaihin klo 23:een asti.