Koronaviruspandemian ennakoitiin vaikeuttavan urheilijoiden dopingtestaamista, mutta Suomessa testimäärät pysyivät kutakuinkin ennallaan. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK teki viime vuonna Suomessa ja ulkomailla kaikkiaan lähes 2 600 dopingtestiä. Vuotta aiemmin testejä tehtiin 2 725.
SUEKin viime vuonna tekemistä 2 599 dopingtestistä 2 439 kuului kansalliseen testausohjelmaan. SUEKin tekemien varsinaisten dopingtestinäytteiden keskus otti 343 verinäytettä Urheilijan biologinen passi -järjestelmää varten.
Eniten testejä tehtiin yleisurheilijoille (254 testiä), jääkiekkoilijoille (191), maastohiihtäjille (162), jalkapalloilijoille (160), voimanostajille (111) ja amerikkalaisen jalkapallon pelaajille (100).
Kansallisen testausohjelman testeistä 1 044 oli kilpailuihin liittyviä ja 1 395 kilpailujen ulkopuolisia.
Dopingrikkomuksia löytyi seitsemän, joista neljä johti neljän vuoden toimintakieltoon urheilussa ja kolme kolmen kuukauden toimintakieltoon. Pisimmän dopingtuomion saaneista kolme oli fitness-urheilijoita ja yksi amerikkalaisen jalkapallon pelaaja. Näiden lajien lisäksi tuomioita tuli biljardissa ja yleisurheilussa.
Testaamisen turvallisuus avainasemassa
Vaikka testimäärät pysyivät lähes ennallaan, testikäytäntöjä piti muuttaa, jotta koronaan liittyvät viranomaisohjeet ja Maailman antidopingneuvoston Wadan ohjeet tuli huomioitua.
– Haasteellisesta vuodesta huolimatta kansallinen testausohjelma toteutui suunnitellusti. Toiminnan jatkumisen pandemian aikana mahdollisti testaushenkilöstön koulutus sekä aktiivinen tiedottaminen urheilijoille ja urheilutoimijoille testauksen muutoksista, kommentoi SUEKin testauspäällikkö Katja Huotari tiedotteessa.
SUEK julkisti aiemmin urheilijakyselyn, jonka mukaan suomalaisurheilijat luottavat SUEKin toimintaan ja testauksen jatkumiseen pandemian aikana. He kokivat testaamisen turvalliseksi.
– Testaustoiminnassa olemme kaikin tavoin pyrkineet varmistamaan sekä urheilijoiden että testaushenkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat, Huotari koristi.
Lue myös:
