Hallituksen sisällä on erimielisyyttä siitä, miten valtion taloutta tulevat vuodet hoidetaan. Korona on kasvattanut työttömyyttä ja valtion velkaa.
Päätökset pitäisi saada aikaan ensi viikolla kehysriihessä.
Hallituspuolueet puhuvat talouskasvun ja työpaikkojen luomisesta, mutta keskusta ja RKP varautuvat myös hillitsemään menoja. Ne ovat huolissaan siitä, että menot kasvavat liikaa.
Hallituspuolueilla on yhteinen tavoite: velan kasvun on taituttava vuosikymmenen lopulla. Tavoitteeseen voidaan päästä eri reittejä, ja reitinvalinnassa näkyvät poliittiset valinnat.
Vasemmistopuolueiden ja vihreiden mielestä nyt ei ole ainakaan leikkauslistojen aika.
Keskusta ja RKP huolissaan menojen kasvusta
Valtiovarainministeriössä on Ylen tietojen mukaan tälläkin kertaa kirjoitettu listaa mahdollisista säästökohteista, jos säästämiseen päädytään.
Valtiovarainministeripuolue keskusta katsoo, että suuren velkaelvytyksen aika on ohi ja nyt on päästävä normaaleihin valtiontalouden raameihin.
Siksi on varauduttava myös säästöihin.
– Sellainen yhtälö, jossa otetaan vaan lisää velkaa ja lisätään menoja ilman mitään rajoja eikä tehdä työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, ei ole vastuullista politiikkaa, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo.
Mitä enemmän työllisyyttä lisääviä ja julkisia menoja vähentäviä uudistuksia pystytään tekemään, sitä vähemmän joudutaan säästämään, Kurvinen lisää.
– Tärkeintä on se, että saamme aitoja uusia työpaikkoja, jotka eivät rasita julkista taloutta vaan syntyvät luonnollisesti avoimille markkinoille.
Myös RKP:ssa katsotaan, ettei menoja saa enää kasvattaa.
– Pitäisi nähdä menopuolen kytkeytyminen sovittuihin työllisyystoimiin. Ei voi olla toista ilman toista. Leikkauslistoista puhuminen on ennenaikaista, mutta menojen kasvattaminenkaan ei voi olla vaihtoehto, ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.
Vaikka hallituksen porvaripuolueet pitävät tiukkaa talouslinjaa, niilläkin on valmiutta katsoa kokonaisuutta. Vanhat budjettikehykset saavat joustaa hiukan. Kaikkia koronamenoja tuskin saadaan sullottua raamien sisään.
SDP: Sopeutusten aika ei ole nyt
SDP:ssa, vasemmistoliitossa ja vihreissä ei haluta ryhtyä leikkauksiin.
SDP:n mukaan talouspolitiikka on pidettävä kasvua ja työllisyyttä tukevana.
– Jos nyt lähdettäisiin leikkauksiin, siinä olisi se ikävä puoli, että se samaan aikaan heikentäisi nyt käynnissä olevan elvytyksen tehoa ja väistämättä siirtäisi toipumista. Sopeutusten aikakin varmasti tulee, mutta se ei ole nyt, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.
Toisaalta Lindtmanin mukaan massiviista lisäelvytystäkään ei välttämättä tarvita.
Vasemmistoliitossa tyrmätään leikkaaminen ja sopeuttaminen.
– Nyt pitää huolehtia siitä, että saadaan talous uudestaan käyntiin, luodaan työtä ja talouskasvua ja sitä kautta myös valtiontalous paranee, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoo.
Vihreiden mukaan leikkaukset vain pahentaisivat kriisin seurauksia.
– Varsinkaan koulutuksesta, ilmasto- ja ympäristötavoitteista tai ihmisten hyvinvoinnista leikkaaminen ei ole tällä hetkellä se tapa, jolla kriisiä hoidetaan, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari.
"Työttömyysturvan leikkaaminen antaisi täysin väärän viestin"
Kinaa aiheuttaa esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.
– Työttömyysturvan osalta täytyy varmistaa, että työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin jäädä työttömyysetuudelle, linjaa Kurvinen keskustan eduskuntaryhmän kantaa.
Keskusta on ajanut myös paikallisen sopimisen lisäämistä. Nyt paikallinen sopiminen näyttää työmarkkinoilla lisääntyvän ilman hallituksen ja keskustan ratkaisujakin, kun metsä- ja teknologiateollisuus muuttavat sopimisjärjestelmää.
Vasemmistoliitossa ei hyväksytä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Hallitus päätti aiemmin työttömyyseläkeputken poistamisesta, ja vasemmistoliiton mielestä nyt on aika muuttaa suuntaa.
– Nyt on niiden toimien vuoro, joilla autetaan ja tuetaan työttömiä, Arhinmäki sanoo.
– Paikallista sopimista me tuemme ja kannatamme, mutta sen pitää olla sopimista. Tähän asti mallit ovat olleet pikemminkin sanelemista.
Arhinmäki kertoo tarkistaneensa TE-toimiston sivuilta, että vapaana on noin 30 000 työpaikkaa. Työttömiä taas on 300 000–400 000. Vaikka työttömyysturvaa leikattaisiin, työttömät eivät mahdu olemassa oleviin työpaikkoihin. Siksi tukia on maksettava ja työllistysmisen mahdollisuuksia parannettava, sekä luotava uutta työtä, Arhinmäki perustelee.
Myöskään SDP:ssa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ei innosta.
– Tilanteessa, jossa korona on kurittanut erittäin monia aloja ja paljon ihmisiä on lomautettuna ja työttömänä, heidän turvansa leikkaaminen olisi täysin väärä viesti, Lindtman sanoo.
Vihreiden mielestä kaikki keinot, joilla työllisyystavoitteeseen päästään, pitää käydä avoimesti läpi.
– Koulutus ja mielenterveydestä huolehtiminen ovat asioita, joiden pitää olla työllisyyspolitiikan keskiössä, Emma Kari katsoo.
RKP:n Adlercreutz huomauttaa, että RKP on puhunut työttömyysturvan porrastamisen puolesta. RKP:lle kelpaa myös valtiovaraiministeriön ehdotus työssäoloehdon porrastamisesta tai yhdistelmä näistä molemmista.
– On kuitenkin selvää, että samaan aikaan tarvitaan hyviä työllisyyspalveluja ja hyvää työllistämistukea, Adlercreutz sanoo.
Myös turve nousee pöydälle
Kehysriihessä on ratkaistava myös yksi vaikea alue- ja ilmastopoliittinen asia: mitä tehdään turvetuotannolle.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Turpeen polttaminen aiheuttaa noin kymmenesosan Suomen hiilipäästöistä.
Turpeen käyttö on kuitenkin suorastaan romahtanut viime kuukausina, kun sen hinta on noussut muun muassa päästökaupan takia. Tämän takia turvetuottajat ovat jäämässä tyhjän päälle.
Turvetuotannosta pois siirtymiseen on luvassa EU-tukea, mutta se ei näytä ehtivän tähän hätään eikä välttämättä auta suoraan niitä, jotka menettävät elinkeinonsa.
Keskustan Kurvisen mukaan puolue pitää välttämättömänä, että puoliväliriihestä löydetään ratkaisuja oikeudenmukaiseen siirtymään.
– Tällä hetkellä tilanne ei ole oikeudenmukaista siirtymää vaan hallitsematon kehitys.
RKP:n Adlercreutz on samaa mieltä siitä, että siirtymä on tehtävä reilusti.
– Kyseessä on sektori, jossa on kohtalaisen iso työllisten määrä ja joka on alueellisesti merkittävä.
Vihreät pitää tiukimmin kiinni hallituksen ilmastotavoitteista. Myös vihreät valmistautuu siihen, että turvetuottajien tilanteesta on keskusteltava hallituksen neuvotteluissa.
* Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 14. huhtikuuta 2021 klo 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Analyysi: Annika Saarikko, montako kertaa keskusta voi uhata hallituksesta lähtemisellä?
