– Ne ärsyttävät. Maskit maahan heitettynä ärsyttävät älyttömän paljon.
Eveliina Korkiatupa,25 vuotta,on roskanpoiminnan aloittelija, mutta on saanut lajin kimppuun tärkeimmän, motivaatiosysäyksen.
Sen aiheuttivat tämän kevään uutuusroskat, kertakäyttöiset kasvomaskit, joita tuntuu pyörivän jokaisen kauppaliikkeen ja linja-autopysäkin tienoilla maahan liiskautuneena, kiinnittyneenä orapihlajaan piikkeihin ja lionneena rapaojiin.
Aikamme vitsaus haastaa jopa keväisen roskakeskustelun perinteisen ykkösen, koirankakan. Kukaan ei tunne ketään joka heittäisi maskin maahan, mutta silti niitä siellä on.
– Piittaamattomuus ei ole lääke, vaan tekeminen. Roskat pois keräämällä voi pienellä vaivalla saada viihtyisämmän ympäristön, pohtii Korkiatupa.
Ihmisten into siivota toisten heittämiä roskia on ilahduttanut Korkiatupaa, joka vetää vapaaehtoisena luontoretkiä Joensuun seudun luonnonystävissä.
Kun hän heitti Facebookiin kysymyksen kuka haluaisi lähteä yhteiselle roskanpoimintaretkelle, halukkaita ilmoittautui vaikka kuinka paljon. Korkiatuvan äiti on vienyt tytärtään roskienkeruukierroksille jo lapsuudessa Kuopion Puijolla.
25-vuotiasta Juni Sinkkosta voi luonnehtia roskanpoiminnan konkariaktiiviksi. Hän on harrastanut roskaretkiä vuosia ja jopa useita kertoja viikossa.
– Tämä on meditatiivista. Katse etsii ja käsi poimii. Tämä on eräänlaista metsästämistä eli myös jännitystä löytyy.
Sinkkonen listaa harrastuksensa hyviksi puoliksi myös ulkoilmassa olon, hyvän tekemisen ja kuntoilun.
Konkarin ohjeena aloittelijalle hän neuvoo lähtemään liikkeelle siitä, että poimii muutaman roskan päivässä ja kiikuttaa ne roskikseen.
– Ulkoilureittien varrella saisi olla enemmän roskiksia, joskus kuljetan roskaa mukanani jopa kilometrien matkan.
Välineet homman mukaan
Varsinaisilla roskaretkillä Sinkkosella on pussi ja muuten käyttämättömäksi jääneet keittiöpihdit, joilla saa hyvän otteen eikä tarvitse käsin koskea roskaan.
Eveliina Korkiatuvalla on roskapihdit, joissa on pitkä kurotusvarsi. Kyykkytreeni jää tosin pihtien kanssa lajista pois. Korkiatupa on päättänyt aktivoitua roskienkerääjänä.
– Jos roska ärsyttää, niin miksi annan sen ärsyttää, miksen itse kerää sitä pois, hän pohtii.
– Ei maailma muutu paremmaksi, jos aina ajatellaan että joku muu sen korjaa ja tekee, Juni Sinkkonen komppaa.
Ympäristötekoja
Biologian opiskelija Eveliina Korkiatupa muistuttaa vielä, että keinokuituisen maskin maatuminen kestää satoja vuosia ja niiden uhka luonnon eläimille on todellinen.
– Kuvat maskeihin kuristuneista linnuista ovat karmeita, mutta kertovat miten vaarallisia ne ovat luonnossa. Niiden lenkit varsinkin. Ja jos maski jää luontoon tai veteen, se on siellä vielä kymmeniä vuosia. Kertakäyttöiseksi tehdyllä on tosi pitkä elinikä.
