Viime vuoden alussa Suti Niemelä, 21, työskenteli vielä lentoemäntänä.
Korona kuitenkin vei työt, joten hän vaihtoi alaa: hakeutui töihin kauppaan ja aloitti pian asiakaspalvelutöissä myös kuntosalilla.
Kun korona sulki myös kuntosalin, Niemelälle jäivät työvuorot K-kaupassa. Homma oli rutiininomaista, mutta tärkeintä oli, että edes jostain sai rahaa ja työkokemusta tulevaisuutta varten.
Korona on iskenyt erityisen kovaa nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Moni asuu yksin, jännittää toimeentulonsa puolesta lomautettuna tai puutuu etäkoulussa ilman kavereita.
Keräsimme yhteen neljä asiaa, joita nuorten ainakin kannattaa pitää silmällä, kun hallitus nyt päättää, miten valtion rahoja jaetaan ja koronan jälkiä paikataan tulevina vuosina.
1. Riittääkö tukiopetusta kaikille tarvitseville?
Moni koululainen putosi koronan aikana kelkasta.
Jo vuoden kouluista on kerrottu oppimisaukoista, jatkuvista karanteeneista, oppijoiden välisten erojen kasvusta ja koululaisista, joita ei tavoiteta.
Kehysriihessä päätetään, miten näitä ongelmia paikataan. Koulut ovat saaneet koronan vuoksi jo paljon lisärahaa, ja lauantain Ykkösaamussa opetusministeri Jussi Saramo väläytti, että uusi "satojen miljoonien" paketti olisi taas tarpeen.
Tähän mennessä koulut ovat laittaneet saamaansa koronarahaa eniten tukiopetuksen ja erityisopetuksen järjestämiseen. Tuilla on palkattu opettajia ja koulunkäynnin avustajia ja lisätty oppilaanohjausta.
Suomen lukiolaisten liitto esittää, että abiturientit voisivat uusia ylioppilaskokeita maksutta ja samoin suorittaa avoimen korkeakoulun kursseja ilmaiseksi, jos opiskelupaikka jää saamatta.
Ammattiin opiskelevien Sakki ry taas ehdottaa, että syksyllä jokaisen opiskelijan hyvinvointi ja osaaminen tarkistetaan, jotta jokaiselle saadaan tarjottua oikeanlaista tukea.
2. Haittaako aukko CV:ssä työnsaantia?
Näinä päivinä jännitetään myös, millaisia konsteja hallitus keksii nuorten työllistämiseksi.
Korona osui nuorten suosimille palvelualoille ja moni uhkaa jäädä ilman kesätyöpaikkaa kahtena peräkkäisenä kesänä. Ja työtä on tunnetusti vaikea saada, jos ei ole työkokemusta.
Yksi mahdollinen esillä ollut keino on ollut Ohjaamo-toiminnan kirjaaminen lakiin.
Ohjaamon idea on yksinkertainen: nuori saa kaikki palvelut yhdeltä luukulta, oli kyse sitten työttömyydestä, masennuksesta, päihdeongelmista, tukiviidakkoon eksymisestä tai vaikkapa velkakierteestä.
Toistaiseksi Ohjaamoja ei ole vakinaistettu, eli viranomaiset eivät saa siirtää tietoja tai pitää kirjata ylös tietoja kohtaamistaan nuorista.
3. Pääseekö terapiaan varmasti?
Useissa kyselyissä koronan on huomattu järkyttäneen erityisen kovasti nuorten mielenterveyttä.
Tällä viikolla nuorisoalan kattojärjestö Allianssi julkaisi kyselyn, jonka mukaan myös valtaosa nuorten parissa työtä tekevistä koki syrjäytymisriskin kasvaneen.
Siksi nuorten asioita ajavien järjestöjen mielestä nyt olisi korkea aika ottaa käyttöön terapiatakuu.
Aloitteen perusajatus on, että mielenterveyspalveluiden pitäisi olla osa perusterveydenhuoltoa. Se tekisi terapeutin vastaanotolle pääsemisestä sekä helpompaa että halvempaa.
Kansalaisaloitteesta alkunsa saanut lakiehdotus on eduskunnan käsittelyssä, mutta käytännössä aloite ei ole juurikaan edennyt.
4. Nousevatko harrastusmaksut?
Lähipäivinä selviää myös, pystyvätkö nuorisotalot, opiskelijajärjestöt, nuorisovaltuustot, harrastustoiminta, etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta jatkamaan entisellään.
Nuorisoalan rahoituksesta noin puolet tulee Veikkauksen rahapelituotoista. Näiden tuottojen romahdettua myös nuorisoalan tuotot olisivat pudonneet kuudesosalla, ellei valtio olisi korvannut niitä.
Kysymys on, tekeekö hallitus niin myös jatkossa.
Jos rahaa ei tipu riittävästi, toimintaa joudutaan karsimaan tai harrastusmaksuja nostamaan, jolloin kaikilla nuorilla ei välttämättä ole enää varaa ja mahdollisuuksia osallistua.
Lue myös:
Päivittyvä seuranta hallituksen kehysriihen neuvotteluista
Juttuun on haastateltu nuorisoalan kattojärjestö Allianssin va. toiminnanjohtaja Ilmari Nalbantoglua ja asiantuntija Eero Löytämäkeä, Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljasta ja Sakki ry:n puheenjohtaja Jutta Vihosta.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 24. huhtikuuta kello 23 saakka.
