Pari vuotta sitten Keski-Pohjanmaalla Toholammin kunnassa kolmesataapäistä karjaa kasvattava maanviljelijä Ilpo Wennström kyllästyi isoihin sähkölaskuihin ja alkoi pohtia tilan kannattavuutta.
Yli kolmentuhannen euron sähkölaskut piti saada kuriin. Wennström päätti perustaa oman, tilakohtaisen biokaasulaitoksen.
Biokaasua, sähköä ja lämpöä tuottavan laitoksen investointi oli kokonaisuudessaan puolen miljoonan euron luokkaa. Hankkeeseen sai tuolloin valtion investointitukea 40 prosenttia hankintahinnasta.
Maatilan biokaasulaitoksiin saatavaa investointitukea on korotettu 1. toukokuuta lähtien. Nyt investointitukea voi saada 50 prosenttia hankinnasta.
Säästöt ylittivät laskelmat
Sittemmin Wennströmin 3300 euron sähkölasku on pienentynyt noin 300 euroon kuukaudessa. Laitoksen tuottaman kuivalannan ansiosta ostolantaan käytetyn rahan määrä on vähentynyt noin neljäkymmentä tuhatta euroa.
Lisäksi lämmitykseen kuluva energia tulee myös laitoksesta.
– Säästöt ovat olleet isommat mitä aluksi laskettiin, kertoo Wenström.
Wennströmin tilalla on kokonaisuudessa noin 1,5 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto. Maataloudessa normaalisti sijoitetun pääoman tuotto on yleensä kolmesta viiteen prosenttia.
– Siitä voi itse kukin laskea miten paljon kannattavuus paranee ja paljon viivan alle jää, jos säästö on 80 000 euroa vuodessa, sanoo Wenström.
Säästö on hieman yli viisi prosenttia tilan liikevaihdosta.
Biokaasun tuotanto oikeasti kannattaa
Vuosina 2015-2020 investointitukea biokaasulaitoksen perustamiseksi haki 16 tilaa ympäri maan. Vuonna 2020 tukea myönnettiin neljään hankkeeseen.
– Tukimuutos näkyi kyllä, hakemuksia jätettiin selvästi aiempaa vilkkaammin, kertoo maatalousylitarkasta Sanna Koivumäki maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hän viittaa toukokuun alkuun, jolloin tukiprosentti nousi kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Hakemuksen yhteydessä hakijat toimittavat liiketoimintasuunnitelman. Hankkeen kannattavuus on edellytys investointituen saannille.
Koivumäen mukaan maatalousyrittäjien kiinnostus biokaasulaitoksia kohtaan on kasvamassa nyt, kun kannattavuus paranee ja teknologia kehittyy.
Esimerkiksi maatalousteknologiayritys Demeca Oy:n myyntijohtaja Sami Vinkki kertoo, että yhtiö on myynyt vuodesta 2016 lähtien tilakohtaisia voimaloita kahdesta kolmeen kappaletta vuodessa.
– Ensi vuodelle odotetaan myynnin kasvua, Voi olla, että myydään neljästä viiteen voimalaa, kertoo Vinkki.
Kuluva vuosi on Vinkin mukaan ollut ikään kuin välivuosi, sillä isännät ovat odotelleet toukokuussa tehtyjä investointitukipäätöksiä.
Tulevaisuudessa toinen laitos?
Tulevaisuudessa maatilalla säästöjä voidaan saada lisätä muuttamalla työkoneet biokaasulla toimiviksi, arvioi Ilpo Wennström.
– Muutamat traktorien valmistajat ovat tähän jo heränneet.
Energiaomavaraisuus tuo tilan toimintaa ja talouden suunnitteluun vakautta, kun ei tarvitse miettiä öljyn hinnan heilahteluja.
Biokaasulaitokset, joihin on käytetty valtion investointitukea, tuottavat energiaa ainoastaan myönnetylle tilalle. Ilpo Wennströmillä on nyt suunnitelmissaan myös toinen biokaasulaitos – sellainen, josta voisi energiaa myydä myös ulos.
– Jos rakennan biovoimalan osakeyhtiön lukuun ilman valtion tukea, se mahdollistaa energian ulosmyynnin vaikka naapurissa olevalle tehtaalle. Lisäksi siitä voisi myydä kaasua esimerkiksi liikennekäyttöön autoilijoille, kertoo Wennström.
Katso uutisvideo:
Lue myös:
Maatilan oma biokaasulaitos on iso investointi, mutta valtion tuki auttaa nyt hankkeita eteenpäin
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 22.6. kello 23 saakka.
