Ensimmäiset koulupäivät ammattikouluissa eivät ole näkyvästi eronneet aikaisemmista vuosista. Oppivelvollisuuden laajeneminen on kuitenkin tuonut oppilaitoksille entistä suuremman vastuun opiskelijoistaan.
– Opiskelija ei voi kadota meiltä. Kun hän on aloittanut opintonsa, meidän tehtävämme on huolehtia, että hän suorittaa oppivelvollisuuttaan, sanoo Gradia Jyväskylän rehtori Pirjo Kauhanen.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia järjestää toisen asteen lukio-opetusta ja ammatillista koulutusta Jyväskylässä ja Jämsässä.
Viime keväänä peruskoulun päättäneillä alle 18-vuotiailla on ensimmäistä kertaa velvollisuus hakea jatkokoulutuspaikkaa ja jatkaa opintoja 18-vuotiaaksi saakka.
Käytännössä oppilaitosten pitää seurata entistä tarkemmin opintojen etenemistä ja poissaoloja. Opiskelija ei voi itse erota koulusta, ennen kuin seuraava paikka on tiedossa.
Sen varmistaminen kuuluu opinto-ohjaajan tehtäviin. Opinto-ohjaaja Tuija Nurmisen mukaan kotiin ollaan entistä nopeammin yhteydessä, jos ongelmia ilmaantuu.
– Myös vanhemmat ovat vastuussa siitä, että opiskelija hoitaa oppivelvollisuuttaan – ja se vastuu on aikaisempaa suurempi, sanoo Nurminen.
Jyväskylässä ja Jämsässä Gradian lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa on opetus- ja ohjaushenkilöstön vastuulla noin 1 750 uutta opiskelijaa. Kauhanen uskoo, että noin kuukauden päästä uusien oppivelvollisten määrä vielä jonkin verran kasvaa – lopullinen lukumäärä ei ole vielä selvillä.
Oppivelvollisten asuinkunnat osoittavat elokuun lopulla opiskelupaikan sitä ilman jääneille nuorille, ja toisen asteen oppilaitokset ovat velvollisia ottamaan heidät vastaan.
– OIemme varautuneet siihen, että pystymme ottamaan vastaan kaikki oppivelvolliset, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa. Olemme esimerkiksi varanneet 2000 läppäriä uusille oppivelvollisille, sanoo Kauhanen.
Tällä hetkellä koko maassa on Opetushallituksen mukaan noin 1 350 peruskoulun päättänyttä vielä vailla opiskelupaikkaa.
Myös Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa Pokessa on jo uuden lukuvuoden aloittanut hieman yli 500 opiskelijaa, mutta vielä kouluun odotetaan ilman paikkaa jääneitä oppivelvollisia.
Rehtori Jouni Kurkela arvioi, että heidän lukumääränsä on korkeintaan kymmeniä.
– Määrä selviää tarkemmin viikon, parin päästä.
Ensin valmistaviin opintoihin, sitten vasta tutkintoon
Elokuun aikana ammatillisissa oppilaitoksissa on aina tapahtunut liikehdintää: Kauhasen mukaan on ihan tavallista ja jokavuotista, että opiskelijat vaihtavat koulutusmuotoa ja tutkintoja.
Mikäli ilman opiskelupaikkaa jäänyt nuori ei itse hae esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen valmentavaan Valmaan vielä käynnissä olevan haun kautta, hänen oma asuinkuntansa osoittaa nuorelle paikan elokuun lopulla.
Nuori ei siis pääse itse valitsemaan, mitä ja missä hän haluaisi opiskella. Myös suoraan tutkintoon johtavista opinnoista on turha haaveilla: Gradiaan elokuun lopulla tulevat oppivelvolliset sijoitetaan Valmaan, jossa on paikka noin 300 opiskelijalle.
– Valma sijoittuu perusopetuksen ja tutkintojen väliin. Siellä vahvistetaan opiskeluvalmiuksia ja tutustutaan eri tutkintoaloihin. Nuori saa varmuutta siihen, mikä olisi se oikea ala. Jatkuvan haun kautta sieltä voi hakea tutkinto-opintoihin, sanoo Kauhanen.
Pokella on Valmassa 30 paikkaa ja tarvittaessa paikkamäärää voidaan Kurkelan mukaan kasvattaa.
Gradian kulut kasvavat syksyllä 1,5 miljoonaa euroa
Oppivelvollisuuden 18-vuotiaaksi asti pidentävä laki tuli voimaan elokuun alusta. Samalla opinnoista tuli oppivelvollisuusikäisille ilmaisia.
Gradian lukioiden ja ammatillisen koulutuksen osalta kustannukset kasvavat ensimmäisen syksyn ja ikäluokan osalta noin 1,5 miljoonaa euroa. Summaan kuuluvat esimerkiksi läppärit, kirjat, työvaatteet ja tutkintoihin sisältyvät korttikoulutukset.
Opiskelijakohtaista hintaa on Kauhasen mukaan mahdotonta laskea, koska kustannukset vaihtelevat tutkinnoittain.
– Esimerkiksi lukio-opiskelijan osalta kustannukset ovat koko lukion ajalta noin 2 500 euroa, mutta monissa ammatillisissa tutkinnoissa vähemmän.
Opinnot ovat jatkossa maksuttomia vain oppivelvollisille eli alle 18-vuotiaille. Luokissa onkin Kauhasen mukaan kahden kerroksen väkeä, koska osa joutuu maksamaan opiskeluvälineensä yhä itse.
Pokella kustannukset kasvavat Kurkelan arvion mukaan noin 150 000 euroa.
– Meillä on aikaisemminkin kustannettu esimerkiksi työvaatteita, eikä henkilökohtainen läppäri ole välttämättömyys kaikilla koulutusaloilla. En pidä lisäkustannusta mitenkään ratkaisevana – sitä paitsi valtio on luvannut kompensoida kulut.
Pokessa kokemusta haastavista opiskelijoista
Noin 600 keväällä perusopetuksen päättänyttä jätti kokonaan hakematta yhteishaussa, erityisoppilaitosten tai nivelvaiheen haussa Opetushallituksen tilaston mukaan.
Hakuvelvoitteen tietoisesti rikkoneiden määrää ei silti tarkkaan tiedetä, sillä osa nuorista on voinut jäädä luokalleen, eivätkä he ole siitä syystä vielä hakeneet.
Velvoitteen on voinut myös täyttää valtakunnallisten hakujen ulkopuolella, vaikkapa oppilaitosten jatkuvissa hauissa tai kansanopiston oppivelvolliselle tarkoitetuille linjoille.
Aikaisempina vuosina perusopetuksen päättäneistä vajaa tuhat on jäänyt hakemisesta huolimatta ilman opiskelupaikkaa.
– He ovat juuri se ryhmä, jota tällä lakimuutoksella yritetään auttaa, sanoo asiantuntija Satu Hornborg Opetushallituksesta.
Jouni Kurkela uskoo, että oppivelvollisuuden laajenemisen vaikutukset nähdään vasta ensi keväänä.
Poken kannalta muutos ei ole kovin suuri.
– Meillä on muutamia aloja, kuten sähkö- ja autoala sekä logistiikka, jonne joudutaan tekemään karsintaa, mutta muuten meille pääsevät kaikki sisään. Meille on aina tullut myös kouluallergisia – haastavat opiskelijat eivät ole meille uusia asia.
Kurkela kertoo, että oppilaitokseen on jo aikaisemmin palkattu kasvatusohjaaja ja opinto-ohjaaja, nyt rekrytoidaan vielä psykologi ja kuraattori.
Kurkelan mukaan Pokessa on aina kannettu vastuuta opiskelijasta ja pidetty yhteyttä vanhempiin, mutta jatkossa työ pitää myös dokumentoida.
– Lakimuutos oikeastaan vain lisää byrokratiaa.
Gradiassa lisärekrytointeja ei ole tehty, tarkoitus on katsoa, miten ensimmäinen vuosi menee.
– Sen jälkeen meille varmasti realisoituu, mihin kohtaan tarvitaan ohjauksen lisäresurssia vai tarvitaanko minnekään, sanoo Kauhanen.
Voit keskustella aiheesta 18.8. klo 23.00 saakka.
