Facebook-ryhmien moderaattorit kamppailevat lisääntyneen työmäärän kanssa. Ryhmien suosio on varsinkin korona-aikana kasvanut reippaasti, joten tarkistettavia keskusteluja on paljon.
– Kun ihmiset ovat jääneet kotiin, keskustelua on ollut kaikesta perämoottorista kukkaruukkuihin. Ympärivuorokautista työtä siinä riittäisi, sanoo Joni Parviainen, joka on ylläpitäjänä lähes 30 000 jäsenen Salon seudun puskaradio -ryhmässä.
Saman on havainnut myös Rauman puskaradion ylläpitäjä Mikael Halminen. Koronan alettua keskustelu vilkastui selvästi, mutta mennyt kesä on ollut jo rauhallisempi.
– Ainoa, mikä pitää ryhmän siistinä, on nopeus. Iso jäsenmäärä antaa paljon meillekin päin. Viestit eivät ehdi välttämättä olla kauaakaan seinällä, kun tulee ilmiantoja, Halminen sanoo.
Iso osa moderaattorin työstä onkin ilmiantojen perkaamista. Ryhmän jäsenet voivat ilmiantaa mielestään asiattoman julkaisun tai kommentin, ja moderaattorit päättävät, onko viesti syytä poistaa.
Salaliittoteorioita ja väärää tietoa
Korona on tuonut puskaradioihin myös uusia haasteita. Väärän tiedon levittäminen lisää moderaattoreiden työtä.
– Jatkuvasti on salaliittoteorioita ja väärää tietoa, mikä tukee omaa näkemystä asiasta. Tähän on ollut pakko puuttua, kertoo Joni Parviainen.
Elokuussa Salon seudun puskaradiossa kiellettiin kokonaan koronasta puhuminen. Aiemmin kielletty aihe on ollut esimerkiksi politiikka.
Parviaisen mukaan jotkut reagoivat rajoituksiin vaatimalla huutaen sananvapautta, mutta vastaus siihen on hänellä valmiina.
– Yleensä huudan takaisin, että sinulla on vastuu sanomisistasi. Jos meidän ryhmässä jaetaan näitä hölynpölyjuttuja ja joku uskoo, sillä voi olla tosi isot seuraukset.
Moderaattoreilla on vastuuta, mutta kuinka paljon?
Facebookin keskusteluryhmät liikkuvat vähän harmaalla alueella siinä, millaisiksi kanaviksi ne tulkitaan.
– Uudentyyppistä toimintaa on tullut paljon, sanoo medioiden toimintaa valvovan Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen.
Normaalia someryhmien toimintaa ei kuitenkaan voida missään tapauksessa katsoa median kaltaiseksi toiminnaksi, jolla olisi median vastuut, uskoo Hyvönen.
Hänen mukaansa toiminta alkaa kuitenkin lähestyä sellaista, jos moderaattori avaa paljon keskusteluita itse, osallistuu keskusteluun ja muilla tavoin määrittelee, mistä puhutaan. Sananvapauslaista löytyy, milloin pitää alkaa huolehtia tiedotusvälineen velvollisuuksista.
Hyvönen kuitenkin muistuttaa, että edes medioiden sivuilla oleva yleisön tuottama materiaali ei ole journalistista sisältöä.
Vastuuta moderaattoreilla silti on, ihan jo sananvapauslakiin ja rikoslakiin perustuen.
– Moderaattori saattaa joutua vastuuseen selvästi lainvastaisesta sisällöstä, jos sitä ei poista, Hyvönen sanoo.
Disinformaation levittämisen osalta Hyvönen katsoisi kuitenkin teknologiayhtiöiden, kuten Facebookin ja Twitterin suuntaan.
– Vapaaehtoisilta moderaattoreilta on liikaa vaadittu, että he pääsisivät perille, mikä on tieteellisesti pätevää ja mikä ei. Somealustayhtiöiden pitäisi hoitaa se puoli kuntoon.
Samaa mieltä on Rauman puskaradion ylläpitäjä Mikael Halminen.
– En ota selville, mikä on informaatiota ja mikä disinformaatiota. Asiantuntemukseni loppuisi. Emme puutu muuta kuin siihen, että keskustelujen sisällöt eivät ole loukkaavia. En koe olevani päätoimittajavastuussa, sanoo Halminen.
Salon seudun puskaradion ylläpitäjä Joni Parviainen puolestaan kokee aika suurtakin vastuuta, ennen kaikkea laittomasta sisällöstä, mutta vähän myös disinformaatiosta.
– Jos oikein muistan, niin Facebookin sääntöjen mukaan ryhmän ylläpitäjät ovat viime kädessä vastuussa siitä, mitä ryhmässä tapahtuu. Jos tarpeeksi räikeitä sääntörikkomuksia tulee, Facebook voi poistaa ryhmän väliaikaisesti tai kokonaan, Parviainen sanoo.
Hän kertoo, että muutamia vuosia sitten Salon seudun puskaradiossa oli keskustelu, joka lähti niin laukalle, että Lounais-Suomen poliisi totesi parhaaksi laittaa nettipoliisin ryhmään.
– Ihan vaan tarkkailemaan ja puuttumaan peliin, jos on tarve. Tosi harvoin mennään sen rajan yli, että viranomaisen tarvitsee puuttua.
Vapaapäivät tulisivat tarpeeseen
Moderoitavaa on nykyisin varsinkin suuressa ryhmässä niin paljon, että harrastus on alkanut muuttua enemmän työksi. Palkkaa siitä ei silti saa.
– Aika usein tuntuu siltä, että tästä olisi kiva saada jotain korvaustakin, tähän tulee käytettyä niin paljon aikaa. Kun älypuhelin on taskussa, ryhmä ei jätä rauhaan hetkeksikään, Joni Parviainen sanoo.
Joissain harrastusryhmissä on Facebookissa otettu käyttöön niin sanottuja lepopäiviä, jolloin uusien julkaisujen tekeminen ja julkaisujen kommentointi on estetty. Vanhoja keskusteluja pääsee lukemaan, mutta moderaattorit saavat vapaapäivän.
Joni Parviainen kaipaisi vapaapäivää, mutta ei usko, että vastaava toimisi puskaradioissa.
– Aika herkästi otetaan ylläpitäjään yksityisviestillä yhteyttä. Jos ryhmä laitettaisiin vuorokaudeksi kiinni, en uskaltaisi avata Messengeriä enää ollenkaan.
Henkilökohtaista palautetta tulee lähes päivittäin, toisinaan jotain ikävämpääkin, kuten uhkailuja. Joni Parviainen on joutunut estämään jonkin verran ihmisiä, jotta he eivät enää lähettelisi hänelle viestejä.
– Uhkaillaan jopa lakitoimilla, koska rajoitan ihmisten sananvapautta. Eipä niitä kukaan ole eteenpäin laittanut, sanoo puolestaan Rauman puskaradion Mikael Halminen.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 1.9. kello 23.
Lue myös:
Facebookin puskaradio-ryhmät voivat olla yrittäjän tuho tai pelastus
