Verovapaiden yhteisöjen osinkoverotuksesta saattaa tulla budjettiriihen yksi kiistakysymys. Veroasia periytyy kevään kehysriihestä.
Uusi lähdevero sisältyy SDP:n vaaliohjelmaan ja puolue ajaa veroa sitkeästi, vaikka asiaa selvittänyt työryhmä ja useimmat lausuntokierroksella kuullut asiantuntijat eivät kannata veron käyttöönottoa. Myös Vasemmistoliitto kannattaa lähdeveroa.
Hallituskumppani keskusta ei lähdeverosta innostu. Keskustassa vedotaan työryhmän perusteluihin, jossa esitetään epävarmuuksia ja haittoja kilpailukyvylle.
Nykyisin yleishyödylliset yhteisöt ja rahastot on vapautettu osinkoverosta. Rahastosijoittaja maksaa pääomatuloveroa rahasto-osuuden myynnin yhteydessä.
Verotuksen piiriin tulisivat ulkomaiset ja kotimaiset sijoitusrahastot sekä eläkeyhtiöt. Viiden prosentin lähdeveroa haluttaisiin kerätä varsinkin ulkomaisilta sijoittajilta, mutta veron rajaaminen pelkästään ulkomaisiin toimijoihin ei ole EU-oikeuden perusteella mahdollista.
Lisäksi verotus koskisi vakuutuskuoria eli sijoitussidonnaisia vakuutuksia hallinnoivia yhtiöitä.
Kevään puoliväliriihessä hallitus rajasi yleishyödylliset yhteisöt pois lähdeveron piiristä. Ulkopuolelle jäisivät säätiöt ja yhdistykset kuten ammattiyhdistysliike.
SDP olisi ollut valmis ulottamaan lähdeveron myös ay-liikkeen saamiin osinkoihin. Hallituksessa RKP kuitenkin vastusti säätiöiden verottamista, jolloin koko yleishyödyllisten tahojen kenttä rajattiin pois.
Lähdeveroa ei kaikista maista saisi perittyä
Budjettiriihessä on tarkoitus löytää 100–150 miljoonaa euroa lisää verotuottoja. Sijoitusrahastojen osinkoverotus toisi SDP:n ehdotuksessa osan tästä.
SDP:n mukaan lähdeverolla voidaan tiivistää veropohjaa. Puolue korostaa, että uuden lähdeveron avulla Suomessa kertyneiden yritysten voitoista maksettuja osinkoja voidaan verottaa Suomessa myös silloin, kun ne maksetaan sijoitusrahastojen kautta ulkomaille. Puolue haluaa myös hillitä esimerkiksi vakuutuskuorilla tehtävää verosuunnittelua.
Rahastojen ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen verotusta selvittänyt työryhmä totesi kesällä julkaistussa raportissaan, ettei uutta lähdeveroa kannata ottaa käyttöön.
Veroa ei työryhmän mukaan pystyttäisi perimään esimerkiksi maista, joiden kanssa Suomella on verotusoikeutta rajoittava verosopimus.
Verotuottoja ei työryhmän arvion mukaan myöskään välttämättä kertyisi niin paljoa, että hyöty olisi suurempi kuin entistä monimutkaisemmasta verojärjestelmästä koituva haitta.
Lisäksi lähdevero kannustaisi sijoitusrahastoja siirtymään sellaisiin valtioihin, joissa lähdeveroa ei ole.
Esimerkiksi Finanssiala ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat vastustaneet lähdeveroa jyrkästi.
Työeläkeyhtiöiden osinkojen verotus lisäisi Finanssialan mukaan eläkejärjestelmän verorasitusta, pienentäisi eläkepottia ja toisi paineita eläkemaksujen korotuksiin.
Lähdeveron aiheuttama vaje eläkkeiden rahoitukseen tulee työnantajien ja työntekijöiden maksettavaksi korkeampina eläkemaksuina, Finanssiala toteaa analyysissään.
Finanssialan mukaan suomalaisten rahastojen kilpailukyky vaarantuisi ja rahastot keskittyisivät entistä enemmän Luxemburgin ja Irlannin rahastokeskittymiin.
Muuttaja ei voisi kiertää veroja
SDP ehdottaa 100–150 miljoonan veroeuron kaivamiseen myös arvonnousuveroa. Henkilöä voitaisiin verottaa Suomessa täällä kertyneestä voitosta myös sen jälkeen, kun hän on muuttanut ulkomaille.
Yksityishenkilöiden arvonnousuvero estäisi sellaista veronkiertoa, jossa asuinkirjat siirretään veroparatiisiin, joka ei juurikaan verota myyntivoittoja, lahjoja tai perintöä.
Valtiovarainministeriön vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan useat muut maat verottavat muuttajien omaisuutta.
