Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs selventää Ylelle paheksuntaa herättäneiden sanavalintojensa taustoja.
Pylväs sai aikaan kohun puhumalla keskustan kesäkokouksessa Suomeen tulevista "loisivista elintasosurffareista". Myöhemmin hän tarkensi Helsingin Sanomille tarkoittaneensa turvapaikanhakijoita, kunnes päätyi pahoittelemaan sanavalintojaan. Nyt hän sanoo Ylelle viitanneensa ainoastaan "perusteettomasti turvapaikkaa hakeviin".
Näin siellä Välimeren yli tulleen nuoren miehen, joka oli saanut rikollisen kiväärinperästä lyönnin poskipieleen.
Juha Pylväs
Kohu oli nopeasti ohi, mutta Pylvään kriittisyys turvapaikanhakua kohtaan ei tullut tyhjästä. Ylivieskalainen kansanedustaja on puhunut siitä "elintasosurffareiden ja salakuljettajien miljoonabisneksenä" esimerkiksi vuonna 2019 Facebookissa.
– Kaikilla alkaa olla holtittomasti vaelteleviin turvapaikanhakijoihin mitta täynnä, hän kirjoitti postauksessaan.
Vuonna 2016 hän puolestaan ehdotti Mikko Kärnän (kesk.) kanssa ihmissalakuljettajien veneiden tuhoamista Libyan rannikolle ennen kuin ne ehtivät lähteä liikkeelle.
Silmät avaava matka Italiaan
Pylväs kertoo Ylelle, että hänen suhtautumisensa turvapaikanhakuun muuttui eduskunnan hallintovaliokunnan matkalla vuonna 2016. Tuolloinen puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) vei valiokunnan jäsenet Italiaan ja Maltalle tutustumaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen.
Pylväs, Kärnä ja muut suomalaiset kansanedustajat tapasivat muun muassa Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexin edustajia, italialaisia viranomaisia sekä turvapaikanhakijoita.
– Näin siellä Välimeren yli tulleen nuoren miehen, joka oli saanut rikollisen kiväärinperästä lyönnin poskipieleen. Se muistikuva herättää edelleen tunteet siitä, kuinka julma maailma voi olla, Pylväs sanoo Ylelle nyt.
Pylvään mukaan Italian-vierailun oppi oli, että Välimeren yli tulleet ihmiset olivat ainakin tuolloin pääsääntöisesti ihmissalakuljettajien uhreja, jotka eivät pakene sotaa tai vainoa.
– Siihen asti olin aidosti luullut, että nämä ihmiset pyrkivät Eurooppaan henkensä uhalla omin toimin. Oli herättävä kokemus nähdä, kuinka organisoitua rikollista toimintaa taustalla oli.
Matkalla oli mukana myös muun muassa vihreiden Olli-Poika Parviainen, joka on kertonut siitä omasta näkökulmastaan Aamulehdelle vuonna 2016.
Pylväs sanoo kuulevansa hallintovaliokunnassa myös esimerkiksi turvapaikanhakijoita auttavia järjestöjä. Hän ei tiedä nykytilannetta siitä, kuinka kiinteästi ihmissalakuljetus liittyy ilmiöön.
Migri: Tilanne on muuttunut vuodesta 2016
Pylvään Italian-matkaa edeltävänä aikana Suomeen oli tullut hyvin suuri määrä turvapaikanhakijoita kansainväliseen suojeluun vedoten. Tuolloin vain joka neljäs hakemus hyväksyttiin.
Sittemmin Suomeen tulevien turvapaikkahakemusten määrä on suorastaan romahtanut. Samalla myönteisten päätösten osuus on kasvanut. Vuosina 2020–2021 hieman alle puolet hakemuksista on hyväksytty. Ilmeisen perusteettomina on hylätty 169 hakemusta eli runsaat kaksi prosenttia kaikista hakemuksista.
Migrin tulosalueen johtaja Juho Revon mukaan Pylväs on siinä oikeassa, että laiton ihmissalakuljetus on merkittävässä roolissa jossakin vaiheessa myös Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden matkaa. Pylvään mainitsemalta keskisen Välimeren reitiltä ei tosin päädy Suomeen paljon turvapaikanhakijoita.
– Meillä ei ylläpidetä tilastoja siitä, mitä reittiä pitkin turvapaikanhakijat ovat tulleet. Libyasta ja Tunisiasta saapuu kuitenkin paljon tunisialaisia ja bangladeshilaisia, eikä heitä näy Suomessa juurikaan turvapaikanhakijoina.
Oikeus hakea turvapaikkaa perustuu kansainvälisiin sopimuksiin.
Mitä Pylväs halusi sanoa?
Pylvään sanavalinta "loisivista elintasosurffareista" oli raju. Politiikan tutkijat Jouni Tilli ja Johanna Vuorelma liittivät sen artikkelissaan osaksi "suomalaisen maahanmuuttopuheen jatkumoa, jossa maahanmuuttajia kuvataan halventavilla ja rasistisilla kielikuvilla".
Samaa sanaparia on aiemmin käyttänyt perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas. Hän kertoo saaneensa syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen arvioi Uudelle Suomelle, että myös Pylvään tapauksessa valtakunnansyyttäjän tulee harkita, ylittyykö syytä epäillä -kynnys.
Myös Pylvään itsensä mielestä hänen olisi pitänyt valita sanansa toisin – tällöin viestikin olisi noussut paremmin keskusteluun. Mikä sitten oli kansanedustajan viesti, joka hukkui jälkikäteen väärien sanavalintojen nostattamaan kritiikkiin?
– Ensimmäinen asia on, että pakolaiskiintiössä olevia ihmisiä pitää auttaa. Se on päivänselvä asia. Sitten toinen: Suomi tarvitsee erittäin paljon työperäistä maahanmuuttoa. Järjestelmän pitää olla joustava ja sujuva. Turvapaikanhakujärjestelmä on eniten ongelmallinen, koska siinä on taustalla kaksi asiaa: rikollisten organisointi ja tulijat ovat paperittomia. Tai ainakin olivat vuonna 2016.
Ylivieskalainen Pylväs nousi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi keväällä, kun puoluetoveri Antti Kurvinen nimitettiin tiede- ja kulttuuriministeriksi. Siihen asti Pylväs on ollut valtakunnallisesti verrattain tuntematon kansanedustaja.
Humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvät kysymykset eivät sinänsä ole erityisen lähellä Pylvään oman politiikan ydintä. Hän sanoo pitävänsä itselleen tärkeimpänä aluepolitiikkaa, elinkeinoelämää sekä maa- ja metsätaloutta.
– Kyllähän nämä turvapaikanhakijoihin liittyvät kysymykset ovat vain yksi sivuosa.
