– Se on kyllä kiva uudistus, että on tekemistä heti koulun jälkeenkin. Näihin on helppo osallistua, pohtii kuudesluokkalainen Aatu Kauhanen Kiuruvedeltä.
Hän osallistuu perjantaisin järjestettävään keilailukerhoon Kiuruveden keilahallissa. Kauhanen on yksi ilmaisharrastuksiin osallistuvista noin 400 kiuruvetisestä lapsesta.
Tänä syksynä aiempaa selvästi suurempi joukko lapsia pääsee osallistumaan maksuttomiin harrastuksiin heti koulupäivän jälkeen.
Viime talvena startanneeseen Harrastamisen Suomen malli -pilottiin osallistui 117 kuntaa. Nyt mukana on 235 kuntaa ja yli 400 000 lasta. Myös lasten määrä on tuplaantunut keväästä.
Aluehallintovirastot jakoivat kunnille avustusrahaa tulevaa lukukautta varten kaikkiaan 17 miljoonaa euroa.
Perheissä pystytty nyt rauhoittamaan iltoja
Kiuruvedellä ilmaiskerhoista saatu palaute on ollut lähes yksinomaan myönteistä. Vanhemmat ovat pitäneet hyvänä sitä, että harrastusmahdollisuuksia on ollut tarjolla heti koulupäivän jälkeen.
– Ei ole niin paljon lasten kuskailua ja iltoja pystytään rauhoittamaan välillä perheen kanssa olemiseen eikä ole niin paljon kuskaamista, kuvailee Kiuruvedellä toiminnan suunnittelusta vastaava kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen palautteen sisältöä.
Suomalaisissa lapsiperheissä on jo vuosikausia tuskailtu iltoihin osuvan harrastusrumban kanssa. Harrastamisen mahdollisuudesta koulupäivien yhteydessä on käyty keskustelua jo vuosia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Henni Axelin muistuttaa, että Suomessa harrastustoimintaa lapsille ja nuorille on olemassa hyvin kattavasti erilaisten toimijoiden järjestämänä. Myös koulupäivän jälkeen on ollut jo aiemmin esimerkiksi iltapäivätoimintaa sekä koulujen kerhotoimintaa.
– Nyt haluttiin korostaa erityisesti lasten ja nuorten toiveita, sitä että harrastukset ovat aidosti mieluisia, kertoo Axelin.
Tavoitteena on luoda Suomeen Islannin kaltainen, mutta oma malli, joka mahdollistaisi maksuttoman harrastusmahdollisuuden kaikille lapsille. Suomessa kunnat koordinoivat ja paikalliset kolmannen sektorin toimijat voivat olla mukana harrastusten järjestäjinä.
Axelin arvelee, että harrastusten tuominen koulupäivien yhteyteen oli mahdollista nyt, kun se kirjattiin hallitusohjelmaan.
"Pystymme tarjoamaan tällä rahalla paljon"
Ala- ja yläkoululaisille suunnattuja kerhoja on tänä syksynä Kiuruvedellä tarjolla peräti 51. Vaihtoehtoja on monipuolisesti lasten toiveiden mukaan. Valittavana on esimerkiksi metsästystä, kalastusta, tanssia, parkouria ja kokkailua. Kerhoja järjestetään Kiuruveden kaikissa peruskouluissa, myös kyläkouluilla.
Kiuruvesi oli mukana pilotoimassa harrastamisen Suomen malliksi nimettyä hanketta jo viime keväänä ja kokemukset kerhoista olivat erittäin hyviä. Hyvä kokemus sai myös Aatu Kauhasen jatkamaan viime kevään jälken keilailukerhossa.
– Nyt näyttää olevan enemmän porukkaa. No mitä enemmän väkeä, niin sitä kivempaahan se on, tuumailee Kauhanen.
– Tuella on iso merkitys siihen, että pystymme tarjoamaan ilmaisia harrastekerhoja kaikkien näiden vuosien jälkeen, toteaa Kiuruvedellä toiminnan suunnittelusta vastaava kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen.
Valtion tuki kattaa kerhojen järjestämisestä 80 prosenttia, loppusumma jää kuntien maksettavaksi. Tämä ei ylitä kipukynnystä ainakaan Kiuruvedellä, vaikka tiukkaa onkin.
Noin 8000 asukkaan Kiuruvesi sai tulevan lukukauden kerhoihin 76 000 euroa tukea. Kunnassa on kaikkiaan noin 700 ala- ja yläkouluikäistä.
– Pystymme tarjoamaan tällä rahalla aika paljon, iloitsee Kemppainen.
Lue lisää:
Keskustele aiheesta 8.9.2021 klo 23 saakka.
