Syntymästään saakka näkövammainen Heli Kiimalainen löysi itselleen elämänsä ensimmäisen työpaikan 47-vuotiaana. Kiimalainen käy töissä Kuopion Maaningalla sijaitsevassa Konditoria Malmbergin leipomossa.
Kiimalainen opiskeli peruskoulun jälkeen käsityöalaa. Hän kävi kankaankudonta-linjan näkövammaisille tarkoitetussa ammattiopistossa. Valmistuminen osui lama-aikaan vuoteen 1994, eikä hän löytänyt tuolloin työpaikkaa itselleen. Vaihtoehtona olisi ollut yrittäjäksi ryhtyminen. Kelan suosituksesta Kiimalainen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 21-vuotiaana. Jälkeenpäin ajateltuna päätös oli virhe.
– Eläkepäätös masensi minua tuolloin. Ajattelin, että eipähän tässä sitten tarvitse mitään töitä tehdä, Kiimalainen kertoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä 65 000 osatyökykyistä ihmistä, jotka haluaisivat tehdä työtä. Työnantajan näkökulmasta ongelma on, että työ pitäisi räätälöidä sopivaksi kunkin työnhakijan tilanteen mukaan. Esimerkiksi Kiimalainen käy töissä kuusi tuntia päivässä ja neljänä päivänä viikossa. Hänen työskentelyään rajoittaa huono näkö, joka on selkeä syy muokata työnkuva ja työolot sopiviksi.
Monella on kuitenkin taustalla hankalampi tilanne. Osatyökykyisistä työllistyvät helpoiten Downin oireyhtymä -diagnoosin saaneet ihmiset. Vaikeinta työllistyminen on heille, joilla on alentunut työkyky masennuksen tai mielen häiriön takia.
Kiimalaisella oli tukena myös Näkövammaisten liitto, jonka tavoitteena on näkövammaisten tasavertainen työllistyminen. Liiton edustaja oli mukana muun muassa TE-toimiston kanssa käydyissä neuvotteluissa.
Itsenäistymisen myötä kohti työtä
Kiimalaisen matka kohti työpaikkaa alkoi oikeastaan jo vuonna 2016, kun hän muutti asumaan omilleen pois vanhempiensa luota. Parin vuoden kuluttua Näkövammaisten liiton järjestämässä kuntoutuksessa suuntauduttiin jo kohti työmarkkinoita, mutta lopullinen askel oli pääsy TE-toimiston kautta työvalmennukseen.
Tämän vuoden helmikuussa alkaneessa valmennuksessa Kiimalainen sai tukea työelämätaitoihin, työkokeilupaikan etsintään ja itsensä markkinointiin.
Valmennuksen aikana Kiimalainen otti yhteyttä kaikkiaan 34:ään työnantajaan, kunnes Sami Malmberg otti hänet työkokeiluun leipomoonsa toukokuussa. Kokeiluun Kiimalainen lähti avoimin mielin.
– Ajattelin, että katsotaan, mitä tässä on tarjolla. Olin toki kotona leiponut, mutta leipomo oli minulle ihan uusi paikka, hän kertoo.
Ensin hän oli mukana leipomassa, mutta siirtyi pakkauspuolelle, koska linjalla tahti oli näkövammaiselle liian nopea.
Työnantaja ei maksa työntekijälle palkkaa työkokeilun aikana.
– Taloudellisesti riskitön työkokeilu madaltaa kynnystä ottaa sellainenkin ihminen töihin, jolla on rajoituksia tai esimerkiksi puutteellinen kielitaito, Malmberg sanoo.
Työkokeilun jälkeen Kiimalainen on työskennellyt Malmbergilla palkkatuella. Tuolloin TE-toimisto korvaa osan palkkakustannuksista. Lisäksi Malmberg on hakenut työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistolta. Tukea maksetaan korvaukseksi siitä, että Kiimalainen tarvitsee välillä toisen työntekijän apua työpäivän aikana.
Asenne ratkaisee saako työtä vai ei
Kaiken kaikkiaan Kiimalaisen työllistymisen kohdalla ratkaiseva tekijä oli asenne. Tätä korostavat niin Valo-Valmennuksen työhönvalmentaja Paula Ettanen kuin Malmberg.
– Mikäs sen parempaa työnantajalle kuin työntekijä, joka tulee aina mielellään töihin, Malmberg toteaa.
– Heli oli koko valmennuksen ajan hyvin motivoitunut, ja hän on myös hyvin positiivinen persoona, joka jaksoi yrittää aina uudelleen epäonnistumisen jälkeen, Ettanen kertoo.
Työpaikka vaikutti Kiimalaisen elämään monella tavalla. Elämässä on säännöllinen rytmi.
– Olen niin monta vuotta istunut kotona ja miettinyt, mitä tekisin, hän kertoo.
Puolitoista vuotta Pohjois-Savon TE-toimiston työkykykoordinaattorina toiminut Marjaana Pitkänen-Pääkkönen haluaa rohkaista työnantajia miettimään työpaikan työtehtäviä uudella tavalla.
– Olisiko sellaista räätälöityä työtä, johon voisi ottaa henkilön työkokeiluun ja mahdollisesti sen jälkeen töihin palkkatuella sekä hyödyntää työolosuhteiden järjestelytukea, hän sanoo.
Samaa asiaa ajaa myös Suomen hallitus Työkyky-ohjelmallaan. Ensi vuoden puolella perustetaan valtionyhtiö, joka työllistää osatyökykyisiä ja auttaa heitä siirtymään avoimille työmarkkinoille.
Myös julkisten hankintojen työllistämisehtoja halutaan muuttaa niin, että hankinnoissa suosittaisiin yhteiskunnallisia yrityksiä. Ne palkkaavat muun muassa osatyökykyisiä työnhakijoita.
Kaikkiaan tavoitteena on inklusiiviset eli kaikki työikäiset huomioivat työmarkkinat.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan kello 23 saakka.
Lue lisää aiheesta:
