26-vuotias Nina oli ollut töissä reilu kolme vuotta samassa Itä-Suomessa sijaitsevassa työpaikassa hoitoalalla. Viime vuoden huhtikuussa hän oli jäämässä äitiyslomalle, ja määräaikainen sopimus oli loppumassa toukokuun lopussa.
Ninan määräaikaista työsopimusta oli tähän saakka jatkettu useita kertoja. Siksi Nina uskoi, että niin käy nytkin ja hän voisi jäädä äitiyslomalle luottavaisin mielin.
Nina kysyi esihenkilöltä työpaikan jatkosta lukuisia kertoja. Hän sai aina vastaukset, että palataan asiaan tai vielä ei ole tietoa jatkosta.
Tilanne oli Ninalle vaikea. Nina peräänkuuluttaa, että siinä vaiheessa, kun on elämän iloisin asia tiedossa, ei pitäisi joutua murehtimaan työn jatkoa.
– Tämä kaikki aiheutti kovaa stressiä raskausaikana, koska en tiennyt yhtään, onko minulla myöhemmin työpaikkaa vai eikö ole.
Viikkoa ennen äitiyslomalle jäämistä Nina kuuli, että häntä kokemattomampien hoitajien työsopimuksia oli jatkettu. Se oli viimeinen niitti.
Nina sai rohkaisua muilta kollegoilta ja päätti ottaa yhteyttä luottamushenkilöön.
– Luottamushenkilö sanoi, että jos hän saa sinulta luvan, hän ottaa yhteyttä ylihoitajaan ja esihenkilöön, koska tämä täyttää raskaussyrjinnän merkit. Noin ei saisi tehdä.
Nina ei ole ainut, joka on kohdannut raskaussyrjintää työelämässä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työntekijää syrjitään raskauden tai perhevapaan takia eli se vaikuttaa työsuhteeseen.
Raskaussyrjintää esiintyy paljon
Mothers in Business eli urasuuntautuneiden naisten oma verkosto teki jäsenilleen työelämän tasa-arvoa käsittelevän kyselyn. Sen mukaan 36 prosenttia vastaajista oli kohdannut perhetilanteeseen liittyvää syrjintää työelämässä. Kyselyyn vastasi 475 MiBin jäsentä.
Tässä kaksi poimintaa:
"Määräaikaisen työsuhteeni jatkosta käytiin aktiivista keskustelua, kunnes ilmoitin raskaudestani ja keskustelut loppuivat välittömästi."
"Määräaikaisuutta ei jatkettu kun kerroin että olen raskaana. Tämä oli kolmas määräaikaisuus putkeen samassa työssä."
Kyselyn vastauksissa kerrottiin, että myös urakehitys oli pysähtynyt perhevapaisiin esimerkiksi näin:
"Äitiyslomalta ei saa palata samaan tehtävään, vaan ura on pitänyt kaksi kertaa rakentaa uudestaan."
"Perhevapaalta töihin palatessa siirrettiin toiseen tehtävään, joka oli vähemmän vaativa."
Asia on huomattu myös Palvelualojen ammattiliitto PAMissa. Raskaussyrjintää esiintyy paljon. Siihen liittyviä yhteydenottoja tulee noin tuhat vuodessa, kertoo PAMin juristi Julia Rintamo.
– Tilanne ei ole valitettavasti muuttunut parempaan suuntaan vuosien aikana, Rintamo sanoo.
Syksyllä Yle uutisoi, että raskaussyrjinnän ehkäisemiseksi vaaditaan toimia hallitusohjelmassa, mutta palkansaajajärjestöjen mukaan työryhmä ei ole tekemässä asialle mitään.
Joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti, että työsopimuslakiin ei ehdoteta muutoksia.
Julia Rintamon mukaan raskaussyrjintää esiintyy alasta riippumatta.
– Itselleni suodattuu vain jäävuoren huippu näistä tapauksista. Suurin osa erimielisyyksistä sovitaan jo liiton aluetoimistolla tai ne jäävät työntekijän selvitettäväksi luottamushenkilön avulla tai suoraan työnantajan kanssa.
Ilmiö on näkynyt myös koronan myötä. Eräässäkin tapauksessa työnantaja perui kaikkien muiden työntekijöiden lomautukset, paitsi raskauspahoinvoinnin johdosta sairaslomalle jääneen työntekijän, Rintamo kertoo.
Työnantajat ovat myös ottaneet vakituisia työntekijöitä perhevapaalle jäävien tilalle. Tosi asiassa työnantajan pitäisi ottaa perhevapaalle jäävän tilalle sijainen, jotta perhevapaalta olisi mahdollisuus palata aikaisempaan työhönsä.
Raskaussyrjintää esiintyy lisäksi työhönottovaiheessa. Usein rekrytoija ei kysy vanhemmuudesta tai raskaudesta suoraan, vaan saattaa esimerkiksi tiedustella yksinhuoltajaäidiltä, että voiko hän täysin joustavasti, milloin tahansa ottaa vastaan iltavuoroja tai viikonlopputyötä, kertoo Julia Rintamo.
– Tämä on työnhakijalle hankala tilanne. Pitääkö sitten sanoa, että voin ottaa, vaikka se ei pidä paikkansa tai sitten en voi, koska joudun huolehtimaan lapsestani viikonloppuna, Rintamo sanoo.
Uusi työsopimus löytyi
Nina kävi ennen äitiyslomalle jäämistään juttelemassa esihenkilönsä kanssa ja kertoi hänelle, että luottamushenkilö on yhteydessä. Esihenkilö pyysi muutaman päivän päästä käymään ja tunnelma oli Ninan mukaan kireä.
– Tuli olo, että olen tehnyt väärin, vaikka tiesin, etten ole. Minulle annettiin uusi määräaikainen työsopimus vuorokautta myöhemmin.
Nina sanoi vielä kiitos ja anteeksi.
– Tällä viisaudella mikä nyt on, en olisi sanonut noin. Harmitti, miten se meni, kun sen olisi voinut hoitaa siistimmin.
PAMin asiantuntija Merja Vihersalo sanoo, että kaikki työnantajat eivät tiedosta, mitkä kaikki tapaukset ovat sellaisia, että työnantaja syyllistyy raskaussyrjintään. Toisaalta myöskään työntekijöillä ei välttämättä ole tietoa tarpeeksi.
– Raskaussyrjintää on esimerkiksi yksinkertainen tapaus, että määräaikainen työsuhde jätetään jatkamatta, kun työntekijä on jäämässä raskauden vuoksi pois.
Vihersalo sanoo, että asian voi ottaa rohkeasti esille työpaikalla luottamushenkilön kanssa tai sitten voi soittaa ammattiliittoon. Myös tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu auttavat.
– Siinä vaiheessa kun työntekijä miettii, onko tämä oikein, voi olla yhteydessä. Ei tarvitse tietää eikä tuntea lain pykäliä, Vihersalo lisää.
Nina sai vakituisen työpaikan
Ninan nimi on muutettu, koska hän työskentelee samassa työpaikassa ja aihe on arkaluontoinen. Nina on palaamassa pian töihin.
– Minua ei hävetä. Inhottavaa, jos toimintani aiheuttaa kitkaa työnantajan ja itseni välille, mutta kun tuollaista ei saisi olla olemassa.
Kesken äitiysloman Nina kuitenkin vakinaistettiin viime kesäkuussa. Nina oli tästä iloinen, mutta toisaalta se herätti ristiriitaisia ajatuksia.
– Ensin tuli olo, että minua ei arvostettu työntekijänä, koska olin raskaana. Totta kai otin vakituisen paikan vastaan.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 16.3. klo 23:een asti.
Lue myös:
