Helsingissä Mellunmäen metroaseman yhteyteen kaavaillaan ainakin kahta uutta kerrostaloa. Toisen taloista on suunniteltu olevan jopa 16-kerroksinen.
Helsingin kaupungin tonttipäällikö Sami Haapanen kertoo, että metroaseman yhteyteen suunnitellun uudiskohteen omistajat haluttaisiin valita tavanomaista tarkemmin.
– Toivomme omistajiksi sijoittajien sijaan talon tulevia asukkaita, hän kiteyttää.
Haapasen mukaan kaupungin ajatuksena on myydä asunnot luonnollisille henkilöille sijoituksia tekevien yritysten tai yhdistysten sijaan.
Hän myöntää, että varmuudella asuntojen päätymistä sijoituskohteiksi ei ole mahdollista estää, koska asunnon ostava henkilökin voi vuokrata omistamansa asunnon eteenpäin.
Kaupungin pyrkimyksenä on ehkäistä asuinalueiden eriytymistä sekoittavalla asuntopolitiikalla. Tarkoitus on, että asuinalueilla olisi omistuspohjaltaan vaihtelevaa asuntokantaa kaupungin vuokra-asunnoista omistusasuntoihin.
– Alueiden kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota juuri näissä raideliikenteen solmukohdissa, Haapanen sanoo.
Hänen mukaansa aseman yhteyteen kaavaillut rakennukset vaativat asemakaavan muutoksen. Kaupunkiympäristälautakunta on jo kannattanut hanketta. Lopullisesti hankkeen kohtalosta päättää aikanaan kaupunginvaltuusto.
Purkava uudisrakentaminen Mellunkylässä voi alkaa
Suuri myllerrys Mellunkylässä on siis alkamassa jo lähivuosina. Valtuusto päätti jo tänään keskiviikkona, että metroaseman lähistöllä sijaitsevien Pallaksentien ja Ounasvaarantien purkavan uudisrakentamisen hankkeet voivat edetä.
Alueelta puretaan seitsemän 1960- ja 1970-luvulla rakennettua kerrostaloa ja tilalle nousee uusia taloja.
Alueen ilme muuttuu täysin. Asemanseudun korttelien asukasmäärä kasvaa lähes pariin tuhanteen asukkaaseen nykyisestä muutamasta sadasta. Uusien asuntojen läheisyydessä on jatkossa metron lisäksi myös pikaraitiotie.
Talojen purkamisesta on väännetty vuosia ja päätöstä edelsi myös mutkikas poliittinen prosessi.
Pallaksentie 1:n ja Ounasvaarantie 2:n taloyhtiöiden hallitukset halusivat jo kymmenisen vuotta sitten selvittää mahdollisuutta purkavaan uudisrakentamiseen. Taloissa oli putkiremontin tarvetta ja kustannukset olivat isommissa asunnoissa ylittämässä asuntojen käyvän arvon.
Aiemmman lainsäädännön mukaan purkavaan uudisrakentamiseen ei saanut ryhtyä, jos yksikin osakas vastusti ajatusta. Laki muuttui vuonna 2019. Nykyisin riittää, että neljä viidesosaa kannattaa ajatusta.
Monet valtuutetuista kehuivat päätettyä kaavaa merkittäväksi. Nyt sinetöity purkavan uudisrakentamisen edistäminen ja metroaseman yhteyteen kaavailtu tornitalohanke ovat koko Melllunkylän alueen kannalta mullistavia uudistuksia.
Tonttipäälikkö Sami Haapasen mukaan purkavaa uudisrakentamista saatetaan nähdä jatkossakin etenkin raideliikenteen solmukohdissa. Tällaisia alueita voivat olla muun muassa Kontula, Vesala ja Puistola.
Uusi laki purkavasta uudisrakentamisesta on tarkoitettu helpottamaan kehittyvien kaupunkialueiden maankäyttö- ja asuntopolitiikan tavoitteiden toteuttamista.
Alueen asukkailta risuja ja ruusuja
Helsinkiläinen Johanna Pazemeckas pitää ajatusta metroaseman yhteyteen rakennettavista korkeista asuintaloista hyvänä.
– Suunnitelma kuulostaa kivalta. Tämä saattaisi kohentaa aseman seudun mainetta, mikä olisi hyvä asia.
Hänen mielestään aseman seutu olisi tärkeää saada toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Pazemeckas kehuu alueen joukkoliikenneyhteyksiä.
Riitta Salminen sen sijaan vierastaa ajatusta tornitaloista. Hän sanoo alueella olevien matalampien rakennusten viehättävän enemmän. Salminen sanoo uudisrakentamisen olevan sinällään tervetullutta.
Hän uskoo, että Mellunmäen hyvät liikenneyhteydet tekevät uusista asunnoista houkuttelevia.
– Kannatan sitä, että ihminen ostaa asunnon ja asuu siinä itse tai vuokraa sen eteenpäin. Asuntojen myymistä sijoitusyhtiöille en toivo.
Vuosaaresta Mellunmäkeen vastikään kotiutunut Ulla Kujanen on samoilla linjoilla.
– Olisi hyvä, että ne, jotka ostavat asunnon, asuisivat niissä itse, hän sanoo.
Vilho Jalkasen mielestä aseman seudulle sopisivat parhaiten tavanomaiset kerrostalot, korkeiden sijaan.
– Pienet kerrostalot ovat kivoja ja hyviä. Mielestäni pienissä taloissa on mukava asua. Huono idea tämä tornitalo.
Omistuspohjaan ei ole pyritty vaikuttamaan aiemmin
Tonttipäälikkö Sami Haapasen mukaan kaupunki edellyttää siis metroaseman yhteyteen vireillä olevien rakennusten tontin varausehdoissa, että ainakin toinen metroaseman yhteyteen mahdollisesti rakennettavista kohteista toteutettaisiin omistusasuntotuotantona.
Huoneistoista vähintään 40 prosenttia pitäisi olla perheasuntoja eli kolmioita.
Kaupunkiympäristölautakunta on siis jo kannattanut metroaseman yhteyteen suunniteltua tornitalohanketta.
Haapanen kertoo, että omistajakunnan mahdollinen rajaaminen uudisasuntokohteessa olisi ensimmäinen laatuaan.
– Aiemmin omistuspohjaan ei ole tällä tavalla pyritty vaikuttamaan.
Haapanen korostaa, että aikeet rajata omistajakuntaa koskevat siis metroaseman yhteyteen kaavailtuja taloja. Pallaksentie 1:n ja Ounasvaarantie 2:n taloyhtiöiden hankkeet ovat omia projektejaan.
Juttua ja otsikkoa päivitetty 22.30
Miltä Helsingin suunnitelma kuulostaa? Voit keskustella aiheesta torstaihin 17. maaliskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
