Vielä 2000-luvun alussa MS-taudin hoitoon ei ollut tehokkaita lääkkeitä, mutta nyt pystytään hillitsemään jo tehokkaasti alkuvaiheen oireita ja taudin pahenemisvaiheita.
Alkuvaiheen tehokas hoito onkin tärkeää, jotta sairauden jatkohoito sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. TYKSin neuroimmunologian professori Laura Airaksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana hoidot ovat kehittyneet merkittävästi.
Suomessa on käytössä 15 erilaista lääkevalmistetta taudin alkuvaiheeseen.
– Jos alussa pystytään mahdollisimman tehokkaasti torjumaan tulehdusaktiivisuutta, niin tämä todennäköisesti myös lykkää myöhempää taudin etenemistä, sanoo Airas.
Taudin myöhempään, etenevään vaiheeseen ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään tehokasta lääkettä. Turussa PET-aivokuvantamisella selvitetään erityisesti mikrogliasolujen eli aivojen omien immuunisolujen osuutta MS-taudin edenneessä vaiheessa.
Airas tutkimusryhmineen selvittää MS-taudin mekanismeja ja tutkii soluja, jotka vaikuttavat etenevän taudin kulkuun.
– Sitä kautta toivottavasti saadaan tehokkaita lääkkeitä, ehkä viiden vuoden sisällä, arvioi Airas.
Kyseessä ovat niin sanotut BTK-estäjät, jotka vaikuttavat moneen MS-taudin taustalla tunnistettuun solutyyppiin.
– BKT-estäjiin liittyy toiveita, mutta toiveet eivät tietysti riitä. Tutkimuksilla täytyy vielä osoittaa, että ne oikeasti toimivat, muistuttaa Airas.
Vointi voi vaihdella päivittäin
Salla-Riikka Saarinen on sairastanut MS-tautia 25 vuotta. Hänellä sairaus on ollut etenevässä vaiheessa jo pitkään. Pyörätuolia hän on käyttänyt kaksitoista vuotta tarpeen mukaan.
– Pyörätuolin käyttäminen on päivästä ja voinnista kiinni, ja esimerkiksi aina yhtään pidemmällä matkalla se on käytössä, koska se säästää voimiani. Tämä on hyvin yleistä MS:ää sairastavilla, toisena päivänä tarvitsee apuvälineitä enemmän kuin toisena päivänä.
On kova paikka sairastua nuorena, oli sairaus mikä tahansa, sanoo Saarinen. Usein pyörätuoli-asia pelottaa melkein eniten vasta sairastuneita.
– Usein ajatellaan, että MS-tauti vie saman tien liikuntakyvyn. Vaikka pyörätuoli on käytössä, esimerkiksi pahenemisvaiheiden aikana, tarkoita sitä, ettei siitä enää nousta tai ettei voisi taas myös kävellä. Elämä jatkuu sairaudesta huolimatta. Tämä etenee usein hitaasti, ja voi olla, että toiset pystyvät olemaan ilman apuvälineitä tai työelämässä koko loppuelämänsä. Se on hyvin yksilöllistä. Uusien lääkkeiden ja hoitojen avulla tilanne voi olla tosi hyvä.
Oman sairautensa osalta Saarinen ei aseta suuria odotuksia lääkekehitykselle, mutta iloitsee siitä, että nyt sairastuvilla on paremmat edellytykset toimintakyvyn säilyttämiseen kuin aikaisemmin.
– Maallikkona sanoisin, että varmasti tulee yhteiskunnallekin halvemmaksi alkaa heti hoitamaan lääkkeillä verrattuna siihen, että ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, kun tauti etenee, sanoo Saarinen.
MS-tauti on yleistymässä
MS-tautia sairastaa noin 12 000 suomalaista. Sairastuneiden määrä on kasvussa. Esimerkiksi neljä vuotta sitten tautiin sairastuneita oli 9 000. Usein MS-tautiin sairastutaan nuorena, 20–40-vuotiaana. Naiset sairastuvat tautiin miehiä useammin.
Taudin alkuoireet vaihtelevat. Ne voivat olla erilaisia näköoireita, tunto-oireita tai uupumusta. Oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehduksesta.
Sairastumisriskiä lisäävät tietyt alttiusgeenit, jotka sijaitsevat immuunipuolustuskykyä säätelevällä geenialueella. Muita altistavia riskitekijöitä ovat teini-iän ylipaino, lapsuusiän D-vitamiinin puute, tupakointi ja liuottimet.
Tuoreissa tutkimuksissa taudin yhdeksi riskitekijäksi on vahvistunut Epstein-Barrin virus, joka aiheuttaa mononukleoosia eli pusutautia.
– Kaikki nämä yhdessä luovat olosuhteet, jossa autoimmuunireaktio pääsee alkuun, tulehdusprosessi käynnistyy ja tulehduspesäkkeitä alkaa muodostua keskushermostoon. Edelleenkään mielestäni ei voi sanoa yksittäistä tekijää tai syytä, mikä on MS-taudin aiheuttaja. Myös geeniperimä on monimutkainen ja vaihteleva, sanoo professori Airas.
Syitä taudin yleistymiseen ei tiedetä. Osaltaan siihen vaikuttaa diagnostiikan kehittyminen, mutta osasyynä voivat olla myös toistaiseksi vielä tuntemattomat ympäristötekijät.
Katso Yle Areenasta Akuutti: Miten elää MS-taudin kanssa
Lue lisää kiinnostavia uutisia lääketieteestä:
Neljän päivän hoito voi mullistaa pakko-oireisen häiriön myös Suomessa, toivoo HUSin ylilääkäri
Harvinainen apinarokko leviää Euroopassa – lue, mistä taudissa on kyse ja miksi se tarttuu juuri nyt
