Hallitus kokoontuu tänään Säätytalolle neuvottelemaan valtion tulevien vuosien rahankäytön suurista linjoista niin sanottuun kehysriiheen.
Koronakriisin jälkeen talouspolitiikan suunnan piti olla kohti normaalia, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pistänyt myös kehysriihen asialistan kokonaan uusiksi.
Vuosi sitten hallitus kävi lähellä kaatumistaan kehysriihen jumiutuessa päiväkausia kestäneeseen kiistelyyn talouspolitiikan linjasta. Tällä kertaa hallituspuolueista arvioidaan Ylelle, että neuvotteluihin ei liity samanlaista poliittista jännitettä.
Tilannetta verrataan koronakriisin akuutissa vaiheessa käytyyn kehysriiheen keväällä 2020, jolloin kriisi vyöryi päälle ja hallituksen energia meni välttämättömäksi katsottujen tarpeiden hoitamiseen.
1. Millaisia lisämenoja Ukrainan sota tuo?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut tarpeen mittaville lisäpanostuksille muun muassa puolustukseen, huoltovarmuuteen, venäläisen energian kompensointiin ja kyberturvallisuuteen.
Kokonaissumman voidaan olettaa nousevan miljardiluokkaan. Pelkästään Ukrainasta saapuvien pakolaisten vastaanottamisen arvioidaan aiheuttavan puolen miljardin euron edestä lisämenoja vuositasolla.
Hallitus on jo sopinut tukevansa maataloutta 300 miljoonalla eurolla ja kuljetusalaa 75 miljoonalla eurolla.
Lisäksi hallituspuolueista on esitetty vaatimuksia nousevien hintojen vaikutusten lieventämisestä kaikkein pienituloisimmille tekemällä indeksikorotus pienimpiin etuuksiin.
2. Miten menolisäykset vaikuttavat talouden isoon kuvaan?
On selvää, että hallitus tulee ottamaan reilusti lisää velkaa Ukrainan sodan vaikutusten takia.
Monet lisämenoista ovat akuutteja kuluja, jotka hoidetaan lisäbudjeteilla jo tämän vuoden aikana. Ne eivät siis olisi pysyväksi jäävä osa valtion menoja seuraavina vuosina.
Toisaalta esimerkiksi puolustukseen osoitetut lisäresurssit eivät voi olla vain kertaluonteisia, sillä tarkoituksena on pystyä lisäämään esimerkiksi vuosittain pidettävien kertausharjoitusten määrää. Tämä vaatisi Puolustusvoimien määrärahakehysten nostamista.
Ylen Ykkösaamussa lauantaina vierailleen valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan viime keväänä päätettyjä valtion talouden kehyksiä aiotaan noudattaa muissa kuin varautumiseen ja kokonaisturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Kehykset ovat hallituksen itse itselleen kautensa alussa asettama menokatto. Vuosi sitten keväällä hallitus päätti, että kehys olisi tämän vuoden osalta ylittymässä 900 miljoonalla eurolla ja ensi vuodelta 500 miljoonalla eurolla.
3. Millaisia säästöpäätöksiä hallitus aikoo tehdä?
Hallitus aikoo pitää kiinni vuosi sitten tekemästään päätöksestä sopia riihessä 370 miljoonan euron vuosittaisista säästöistä vuodesta 2023 eteenpäin. Hallituspuolueissa tätä pidetään välttämättömänä myös hallituksen poliittisen uskottavuuden vuoksi.
Säästöt jyvitettiin vuosi sitten ministeriökohtaisesti, mutta sittemmin säästölistalta on vedetty yli sekä puolustusministeriöön että tiederahoitukseen kohdistuvat leikkaukset, joiden uudelleenkohdentamisesta on käyty neuvotteluita hallituspuolueiden kesken.
Suurimmat säästöt olisivat osumassa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle. Yli sadan miljoonan euron vuotuiset säästöt tarkoittaisivat käytännössä suunnitelluista väylähankkeista ja teiden kunnossapidosta tinkimistä.
Seuraavaksi suurimmat säästökohteet löytyvät ulkoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilta, joista on tiristettävä säästöjä yli 30 miljoonan euron edestä.
Hallituksen aiemmin sopiman mukaisesti leikkauksia ei tehdä koulutukseen, sosiaalietuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriö säästyy leikkauksilta kokonaan.
4. Miten koulutusta ja tiedettä tuetaan?
Valtiovarainministeri Saarikko on esittänyt tutkimus- ja kehitysmenojen nostamista 300 miljoonalla eurolla. Taustalla on parlamentaarisen TKI-työryhmän esitys loppuvuodelta, jolloin kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostamiseen.
Lisäksi hallituspuolueissa on haluja paikata ammatillisen koulutuksen rahoitusvajetta, jota on hoidettu vuosittain erikseen haettavalla ja jaettavalla 80 miljoonan euron määrärahalla.
Ammatilliseen koulutukseen osoitettu määräraha oli osa niin kutsuttuja tulevaisuusinvestointeja, joiden oli tarkoitus olla kertaluonteisia.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) on esittänyt, että tulevaisuusinvestoinneista tehdään pysyvä parannus ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen.
5. Syntyykö poliittista draamaa?
Vielä syksyllä puolueiden yhteistyö hallituksessa oli yhtä myrkynjuontia ja keskusta uhkasi lähteä hallituksesta, mikäli siellä "keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa".
Kevään mittaan hallitus on kuitenkin saanut vähäeleisesti sovittua riidanaiheiksi ennakoituja kiperiä kysymyksiä pois päiväjärjestyksestä. Hallitus pääsi sopuun työllisyystoimista helmikuussa ja ilmastotoimista maaliskuussa.
Hallituspuolueista arvioidaan, että tällä kertaa neuvottelupöydällä ei ole isoja poliittisia kiistakysymyksiä. Asiaan vaikuttaa erityisesti Ukrainan sota, vaikka myös hallituksen sisäisen toimintakulttuurin kehutaan parantuneen.
Keskellä kriisiä puolueilla ei ole halua lähteä keikuttamaan venettä.
Lisää aiheesta:
