Suurimmat oppositiopuolueet ottivat hallituksen talouspäätökset vastaan kaksijakoisesti.
Suuria satsauksia puolustukseen pidetään perussuomalaisissa ja kokoomuksessa tervetulleina, mutta uhkakuvia nähdään esimerkiksi julkisen velan kasvun jatkumisessa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan kehysriihi ei tarjonnut suuria yllätyksiä.
Panostukset puolustukseen ja varautuminen tilanteeseen tulivat selvästi esille, kuten myös muut Ukrainan sodan aiheuttamat kustannukset, esimerkiksi pakolaisten vastaanottamisesta.
– Sillä, että hallitus kykeni vetämään kehitysriihen näin nopeasti, halutaan viestiä myös ulospäin, että poikkeuksellisissa oloissa hallituspuolueet eivät riitele keskenään ja kaikki ovat ilmeisesti olleet jossain määrin valmiita joustamaan, Purra näkee.
Työmarkkinatukea ja työttömien peruspäivärahaa korotetaan 20–30 eurolla kuukaudessa. Tarkempi korotusajankohta on vielä auki.
Riikka Purra arvioi sosiaalitukien aikaistetut indeksikorotukset tässä tilanteessa asianmukaisiksi. Hän kuitenkin huomauttaa, että nousseet arjen kustannukset eivät ole kohdistuneet ainoastaan pienituloisiin, vaan ovat selvä rasite myös työssä käyville.
– Työn kannustimet alemmilla palkkatasoilla eivät muutenkaan ole kunnossa ja liikkumisen merkittävä hinnannousu heikentää niitä edelleen. Sinne suuntaan hallitus ei tarjonnut minkäänlaisia ratkaisuja, kuten veronalennuksia polttoaineisiin tai muihin kustannuksiin liittyen, Purra hämmästelee.
Orpo huolissaan julkisen velan kasvusta
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toteaa maanpuolustuksen määrärahojen korottamisen ja puolustushankintojen aikaistamisen olevan tervetulleita päätöksiä nykyisessä tilanteessa.
– Suomen ja suomalaisten turvallisuus on nyt asetettava tärkeysjärjestyksessä ykköseksi. On selvää, että näihin rahat on löydyttävä, Orpo kommentoi sähköpostitse.
Samalla hän mainitsee olevansa kuitenkin huolissaan siitä, että julkinen velka jatkaa kasvuaan, kun korkotason nousu on käynnistynyt.
– Kansantalouden kriisinkestävyys on osa Suomen turvallisuutta. Tämä edellyttäisi hallitukselta sekä menokohteiden priorisointia että työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, Orpo tuumaa.
Myös Purra jäi kaipaamaan priorisointia
Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 144 miljardiin euroon vuonna 2023 ja velan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee koko kehyskauden.
Riikka Purran mukaan velkaantumisen jatkumiselle on osin hyvät perusteet Ukrainan sodan takia, mutta hän kaipaisi hallitukselta priorisointia poikkeusoloissa.
– Hallitus korostaa valitettavasti jälleen poikkeuksellista aikaa ja siitä syntyviä tarpeita. Siitä huolimatta lainsäädäntöhankkeista tai hallitusohjelman kirjauksista ei ole peruutettu eli nämä uudet tarpeet ovat tulleet tähän kaiken päälle.
Perussuomalaiset ei Purran mukaan vastusta puolustusmäärärahojen ja huoltovarmuuden kasvattamista.
Puheenjohtaja pitää kuitenkin nurinkurisena sitä, että eduskunta käsittelee normaaleja lainsäädäntöhankkeita ja hallituksen esityksiä, jos kuitenkin samalla halutaan viestiä uudenlaisesta priorisoinnista.
Voit keskustella aiheesta 6.4. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Puolustukseen yhteensä kaksi miljardia euroa, työmarkkinatukeen 20–30 euron aikaistettu korotus – hallituksen johto kertoi talouspäätöksistä
