Konditorian keittiössä käy hulina. Vatkaimet surisevat, puhelin pirisee.
Voileipäkakun pohjat saavat kostutuksen, suolaiset feta- ja lohipiirakat menevät uuniin. Pöydällä odottaa rivi makeita kakkupohjia – ne ovat vuorossa seuraavaksi.
Lappeenrantalaisessa konditoria-kahvila Aleksandrassa tehdään tällä viikolla pitkää päivää. Valmistujaisjuhlien tarjoiluja urakoi koko henkilökunta.
– Nyt on isojen kakkujen ja suurten tilausten osalta vuoden vilkkaimmat päivät, yrittäjä ja kondiittori Sinikka Torkkeli-Lahti kertoo.
Valumakakkua ja kermakakkua
Kondiittoriyrittäjän mukaan tämän kevään hittikakku on drip cake, suomeksi putous- tai valumakakku. Sen rinnalla pintansa pitää perinteinen kermakakku – mielellään mansikoilla koristeltuna.
Moni nuori suunnittelee juhlatarjoilujaan itse, ja kondittorille saatetaan näyttää kuva toivotusta kakusta.
– Tuorejuustokakuissa on minusta ollut tänä keväänä hiljaisempaa. Drip cake on tullut sen tilalle, Torkkeli-Lahti kertoo.
Valumakakku saa täytteekseen esimerkiksi vadelmamoussea. Koristeeksi valutetaan suklaata, ja päälle kootaan esimerkiksi marjoja, macaron-leivoksia tai syötäviä kukkia. Mutta onko kakkua vaikea leikata?
– Ensimmäinen pala on tietysti hankala. Mutta kyllä se siitä lähtee, kun suklaan antaa pikkuisen temperoitua huoneenlämmössä, ettei se oli ihan kivikovaa.
Suolaisena tarjottavana perinteisellä voileipäkakulla on Torkkeli-Lahden mukaan vankka asema. Lisäksi saatetaan tarjota esimerkiksi erilaisia suolaisia piirakoita tai tuulihattuja.
– Kakku ja voileipäkakku tilataan usein yhdessä. Sen rinnalle saatetaan tehdä itse salaattia ja esimerkiksi karjalanpiirakkaa, mikä kuuluu myös tähän karjalaiseen pitopyötään. En usko, että karjalanpiirakoista luovutaan ikinä, Torkkeli-Lahti sanoo.
Trendit hyvinkin paikallisia
Espoolaisen Omnian ammattiopiston opettajan, leipuri ja kondiittorimestari Satu Pienkuukan mukaan juhlatarjoilujen trendit voivat olla hyvinkin paikallisia. Hyydykekakut ja perinteiset täytekakut toimivat hänen mukaansa juhlapöydissä aina.
Makuja tarjoiluihin haetaan Pienkuukan mukaan paljon Aasian suunnalta – mutta toisaalta kotimaisuuttakin suositaan. Juhlapöydissä näkyvät myös erikoisruokavaliot, vegaanisuus ja kasvisruoka.
Lappeenrantalaisen Saimaan ammattiopiston lehtori, kondiittorimestari Markku Vengasaho nostaa esille lisäksi värikkyyden, joka näkyy esimerkiksi kakkujen kuorrutuksissa.
– Toisaalta kun kysyin helsinkiläiseltä kondiittorimestarilta trendeistä, hän sanoi, että heillä menee tuttuja ja turvallisia kakkuja, Vengasaho kertoo.
Suolaisissa tarjoiluissa voileipäkakun rinnalle ovat Vengasahon mukaan nousemassa erilaiset pienet suupalat. Pöydissä näkyvät myös perheiden omat perinteet.
– Juhlapöydän kattaukseen vaikuttavat kulttuuri ja ympäristö, mitä tullaan ja mikä on perheessä perinteenä, Vengasaho sanoo.
Itsetehdyille leivonnaisille ja muille tarjoiluille on Vengasahon mukaan juhlapöydässä aina paikkansa., ja juhlapöydän voi kattaa hyvillä mielin myös ilman ammattilaisten tekemiä luomuksia.
– Esimerkiksi meillä juhlapöydän kattaukseen kuuluvat isomummin ohjeella tehdyt lusikkaleivät. Jos ne puuttuvat, on ihan sama, mitä muuta on – silloin puuttuu kaikki, Vengasaho kertoo oman perheensä juhlaperinteestä.
Entä jos ruoka loppuu?
Kondiittoriyrittäjä Sinikka Torkkeli-Lahden mukaan tarjoilujen menekkiä arvioidaan konditoriassa yhdessä asiakkaan kanssa. Jos esimerkiksi kakun loppuminen jännittää, hän neuvoo varaamaan ylimääräiseksi pakastamista kestävän kakun.
– Sen voi syödä vaikka juhannuksena, Torkkeli-Lahti sanoo.
Markku Vengasaho muistuttaa, että juhlat syntyvät rentoudesta ja ihmisistä. Ruoan loppumisen varalta voi hankkia jotakin helposti pöytään nostettavaa, mutta juhlat eivät ole pilalla, vaikka jokin tarjottava loppuisikin.
– Jos jokin pääsee loppumaan, voi ajatella, että on onnistunut tarjoamaan hyvää.
Teetkö valmistujaisjuhlien tarjoilut itse vai tilaatko valmiina? Entä millaisia kommelluksia juhlatarjoilujen kanssa on sattunut? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 4.6. klo 23.00 asti.
