Sopimukset Ukrainan satamien avaamisesta viljakuljetuksille on allekirjoitettu. Niiden odotetaan helpottavan pelättyä ruokakriisiä, johon viljan jumiutumisen on varoitettu johtavan erityisesti Lähi-idässä ja Afrikassa.
Ukraina ja Venäjä allekirjoittivat Istanbulissa perjantaina erilliset mutta samansisältöiset sopimukset asiasta YK:n ja Turkin kanssa. Ukraina ilmoitti etukäteen, ettei se allekirjoita mitään asiakirjoja yhdessä Venäjän kanssa.
Allekirjoittajina toimivat Ukrainan infrastruktuuriministeri Oleksandr Kubrakov ja Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu.
Tilaisuus sujui jännittyneissä tunnelmissa.
Ukrainan ja Venäjän ministerit istuivat mahdollisimman kaukana toisistaan, ja maiden lippujen paikkaa vaihdettiin siten, etteivät ne näkyneet vierekkäin.
Sopimusneuvotteluihin osallistunut YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi, että sopimus ei syntynyt helposti. Hän kuitenkin kiitteli Venäjää ja Ukrainaa niiden ponnisteluista yhteisen hyvän eteen, jota sopimus hänen mukaansa edustaa.
– Mustallamerellä loistaa nyt toivon, mahdollisuuksien ja helpotuksen valo, jota maailma tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan, Guterres sanoi.
Hänen mukaansa sopimus tarjoaa helpotusta maailmanlaajuiseen ruokapulaan ja elintarvikkeiden hinnannousuun.
EU:n ulkosuhdeasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell piti sopimusta askeleena oikeaan suuntaan, ja toivoi, että se pannaan nopeasti täytäntöön.
Tilanne ei ratkea pelkällä satamien avaamisella
Ukraina on yksi maailman suurimmista vehnän, maissin ja auringonkukkaöljyn viejistä. Viime vuosina se on vienyt pelkästään viljoja 50–60 miljoonaa tonnia vuodessa.
Sopimukset koskevat Odessaa ja kahta sen naapurisatamaa. Ne ovat aluksi voimassa 120 päivää, minkä uskotaan riittävän 25 miljoonan jumissa olevan viljatonnin purkamiseen Ukrainasta.
Tilanne ei kuitenkaan ratkea pelkällä satamien avaamisella, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.
Mustanmeren satamissa on varastoituna noin viisi miljoonaa tonnia pääasiassa vehnää, mutta loput viljasta on saatava toimitettua aluksiin eri puolilta sisämaata, eikä se ole ongelmatonta.
– Raiteita on pommitettu ja siltoja tuhottu. Se tuo omat haasteensa, sanoo Schulman.
Hänen mukaansa paine kehittää myös rautatie-, maantie- ja proomukuljetuksia jatkuu vahvana, vaikka satamia saataisiinkin auki. Siihen ajaa myös epäluottamus siitä, pitääkö Venäjä osansa sopimuksesta.
Ukrainassa puidaan jo uutta, hyvää satoa
Samalla kun osapuolet avaavat uudestaan merikuljetuksia, Ukrainassa puidaan uutta satoa. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan maan syysviljoista on ensi viikon lopulla saatu puitua jo puolet.
– Kylvöissä on onnistuttu yllättävänkin hyvin. Ennen sotaa sattui lämmin jakso, jolloin syysviljat saivat kevätlannoituksen ja ovat kasvaneet hyvin. Syysviljasta on odotettavissa normaali sato, vaikka isoja alueita on jäänyt sodan jalkoihin, arvioi Schulmann.
Ukrainan pääministeri sanoi tänään, että maa on jo korjannut 6,5 miljoonaa tonnia uusinta satoaan.
Ukrainalainen maanviljelijä Rahmon Mirzojev sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa, että hänen sadostaan on tulossa jopa normaalia parempi.
Se johtaa kuitenkin ongelmiin: varastot alkavat olla täynnä ja kotimaassa hinnat ovat romahtaneet.
– Ei ole paikkaa, mihin laittaa vilja eikä ketään, kenelle myydä se, sanoo Mirzoyev.
Hän odottaakin jännittyneenä sopimusta viennin avaamisesta, mutta suhtautuu skeptisesti sen toteutumiseen.
Vientitulot Ukrainan viljelijöille elinehto, muu markkina voi kärsiä
Erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta pitää sopimuksen syntyä suurena helpotuksena, sillä valtava kuivuus koettelee tällä hetkellä myös isoa osaa Keski-Eurooppaa. Sateettomuus ja hellekausi vaikuttavat erityisesti maissiin ja auringonkukkaan, joiden sato voi jopa puolittua.
Ruokakriisin helpottumisen kääntöpuolena voi olla vaikutus markkinoihin, sanoo puolestaan MTK:n Max Schulman. Viljojen hintataso on laskenut koko ajan, kun neuvotteluja satamien avaamisesta on käyty.
Satoennusteen leikkaantuminen tasoitti laskua hieman, mutta suuren viljamäärän vapautuminen markkinoille voi tehdä isonkin jäljen muun Euroopan alkutuotantoon.
– Sopimus on tietysti hyvä asia, mutta se voi olla todella tiukka paikka alkutuotannolle, jossa kustannuksetkin ovat nyt korkealla, sanoo Schulmann.
Ukrainassa vientitulot parantaisivat viljelijöiden mahdollisuuksia panostaa seuraaviin syyskylvöihin, joiden aika on kohta ovella.
– Työ on tehtävä syksyn puolella, mutta talouden ja kassavirran kanssa on hirmuisia ongelmia. Viljelijät joutuvat miettimään, onko heillä rahaa lannoitteisiin tai polttoaineisiin. Jos he saavat nyt rahaa, panostus syyskylvöihin helpottuu, sanoo Luken Csaba Jansik.
Myös MTK:n Max Schulman pitää seuraavaa satoa suurimpana haasteena ja uskoo viljelijöiden satsaavan aiempaa enemmän syysöljykasveihin viljan sijasta. Öljykasvien hintataso on parempi, ja ne vaativat vähemmän säilytystilaa.
Toinen ongelma on kohta alkava kevätviljojen ja -öljykasvien korjuu: esimerkiksi auringonkukat joudutaan kuivaamaan, mikä vaatii kaasua. Sitä taas ei tällä hetkellä tahdo löytyä.
Kuljetuksia valvomaan neljän tahon kontrollikeskus
Viljan merikuljetuksien sujumista alkaa valvoa Istanbuliin perustettava keskus, jossa on Ukrainan, Venäjän, Turkin ja YK:n edustajat. Sijoittaminen Istanbuliin on kädenojennus asiassa välittäjänä toimineelle Turkille.
Uutistoimisto Reutersin haastattelemien YK:n viranomaisten mukaan sopimus astuu viikkojen sisällä voimaan.
Käytännössä viljakuljetukset turvataan satamien aluetta ja viljalaivoja koskevalla tulitauolla, vaikka sitä ei sellaiseksi sopimuksessa kutsuta.
Satamiensa edustoja miinoittanut Ukraina on luvannut saattaa laivat turvallisesti aluevesiensä läpi. Miinojen poistaminen kestäisi liian kauan. Venäjä ja Ukraina ovat sitoutuneet olemaan iskemättä aluksiin.
Vaikeimpia ratkaistavia kysymyksiä on uutistoimisto AFP:n mukaan ollut alusten tarkastaminen. Venäjä on vaatinut oikeutta tarkastaa saapuvat laivat, jotta niissä ei kuljeteta aseita, vaan ainoastaan viljaa ja lannoitteita. Ukraina taas ei halua venäläisten nousevan aluksiin.
Neljä osapuolta sopivat, että maiden perustama kontrollikeskus tarkastaa alukset Turkin satamassa niiden paluumatkalla.
Ukraina puolestaan haluaa kansainväliset takuut siitä, ettei Venäjä käytä viljakuljetusten turvakäytävää hyökätäkseen Odessaan. Maa on myös syyttänyt Venäjää viljan varastamisesta ja peltojen pommittamisesta.
Venäjän puolustusministeri Šoigu vakuutti, ettei Venäjä tule käyttämään sopimusta sotilaallisesti edukseen.
Kanadan pääministeri Justin Trudeau taas sanoi, että läntiset G7-teollisuusmaat tulevat tekemään kumppaneidensa, kuten Turkin, kanssa yhteistyötä, jotta vilja saadaan turvallisesti kuljetettua maailmalle ilman, että siitä koituu sotilaallista haittaa Ukrainalle.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi Lähi-idän-vierailullaan alkuviikolla, ettei Venäjä suostu sopimukseen, jos pakotteita ei pureta venäläisen viljan osalta. Keskiviikkona EU teki poikkeuksen, joka sallii Venäjän viljan ja lannoitteiden viennin. Myös Yhdysvaltain valtiovarainministeriö on ilmoittanut, että rajoitukset eivät koske venäläisiä lannoitteita ja muita maataloustuotteita.
Juttua korjattu 23.7.2022 klo 14:36. Toisin kuin aikaisemmin todettiin Venäjän ja Ukrainan ministerit istuivat allekirjoitustilaisuudessa saman pöydän ääressä joskin mahdollisimman kaukana toisistaan.
Lue myös:
YK: Turkin, Venäjän ja Ukrainan viljaneuvotteluissa edistystä – Turkki aikoo valvoa viljakuljetuksia
