Chileläiset äänestävät tänään sunnuntaina siitä, jättävätkö he diktatuuriajan viimeiset rippeet taakseen.
Uurnilla ratkaistaan, vaihtuuko kenraali Augusto Pinochetin aikainen perustuslaki uuteen. Lakiuudistusta vaadittiin kaduilla mellakoiden, mutta nyt sen läpimeno ei olekaan enää varmaa.
Maan pääkaupungissa Santiagossa asuvan 18-vuotiaan opiskelija-aktivisti Antonia Rollandin mukaan uudistus ei merkitsisi vähempää kuin minimiolosuhteita ihmisarvoiselle elämälle. Rolland aloittaa yliopiston ensi vuonna, ja saatavilla olevat opinnot riippuvat tulotasosta.
– Sama koskee Chilessä kaikkea – liikkumismahdollisuuksia, terveydenhuoltoa, kaikkea, Rolland kertoo Ylelle videohaastattelussa.
Pinochetin perustuslain kuoppaamista kannatti 80 prosenttia
Perustuslakiuudistuksen taustalla ovat vuonna 2019 puhjennut protestiaalto ja mellakat, joissa chileläiset osoittivat mieltä sosiaalista eriarvoisuutta, julkisten palveluiden puutteellisuutta ja korkeita elinkustannuksia vastaan.
Ongelmien juurisyynä pidettiin erityisesti vuoden 1980 uusliberalistista perustuslakia, joka korosti yksilöiden ja yritysten oikeuksia ja vapaata markkinataloutta.
Sen ansioksi on luettu, että Chileä pidetään Latinalaisen Amerikan taloudellisena menestysmaana. Kääntöpuolena ovat valtavat tuloerot.
Yksityistämisen myötä jopa maan vesivarat on muutettu markkinahyödykkeeksi.
Työläisten, opiskelijoiden, eläkeläisten, feministien ja alkuperäiskansojen mielenosoitukset johtivat siihen, että Chilen poliittiset puolueet sopivat perustuslain uudistamista koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä.
Siinä 80 prosenttia äänestäjistä puolsi uudistusta.
Feministisen Coordinadora Feminista M8 -aktivistiryhmän edustaja Barbara Miel, 33, kertoo Ylelle, ettei uudistuksia vaatineiden mellakoiden puhkeaminen ollut mikään yllätys.
– Taustalla oli vuosikymmeniä kestänyt sosiaalinen kriisi ja laajemmin 500 vuotta kestänyt kolonisaatio. Kansannousu oli vain ajan kysymys. Elämän epävarmuus ajoi meidät vaarantamaan terveytemme mellakoissa.
Lue myös: Miksi Chilessä on puhjennut rajuja mielenosoituksia? Tässä 100 ja 400 sanan vastaukset
Rolland ja Miel ovat olleet mukana mielenosoitusliikkeessä alusta saakka ja kampanjoivat nyt kaltaistensa nuorten tavoin kyllä-äänten puolesta. Heidän mielestään vanha perustuslaki ei yksinkertaisesti vastaa viime vuosien kansanliikkeen tavoitteita.
Sunnuntaina chileläiset äänestävät perustuslain hyväksymisestä. Mikäli se ei saa yli 50 prosenttia äänistä, vanha perustuslaki jää voimaan.
Mielipidemittausten perusteella juuri näin on käymässä – tuoreimpien tietojen mukaan 46 prosenttia vastustaisi ja 37 prosenttia kannattaisi uutta perustuslakia.
Vahvempi valtio, oikeuksia vähemmistöille
Uutta perustuslakia pidetään edistyksellisenä, ja muun muassa yhdysvaltalainen Time-lehti kuvailee sitä yhdeksi maailman demokraattisimmista.
Lakiluonnoksen laatinut neuvosto valittiin kansanäänestyksellä politiikan ulkopuolelta. Siinä oli yhtä monta naista kuin miestä, ja myös alkuperäiskansojen edustajia. Neuvostoa johti mapuche-kansaa edustava Elisa Loncón Antileo.
Vasemmistojohtoisen neuvoston esittämä perustuslaki painottaa muun muassa sosiaalisia oikeuksia, tasa-arvokysymyksiä, ympäristönsuojelua sekä vähemmistöjen oikeuksia.
Luonnokseen on kirjattu esimerkiksi keskitetyn julkisen terveydenhuoltojärjestelmän perustaminen sekä ilmaisen yliopistokoulutuksen takaaminen. Se painottaa valtion velvollisuutta suojella luontoa sekä puhtaan veden takaamista kaikille.
Uusi perustuslaki takaisi muun muassa aborttioikeuden sekä vähintään 50 prosentin kiintiön naisille julkisen sektorin työpaikoissa. Perustuslakiluonnos myös tunnustaa Chilen alkuperäiskansat – viimeisenä Latinalaisen Amerikan maista.
Useat radikaaleimpina pidetyt esitykset eivät kuitenkaan päätyneet neuvoston äänestyksissä lopulliseen luonnokseen. Näiden joukossa oli esimerkiksi kaivosyhtiöiden kansallistaminen.
Uudistus valeuutiskampanjan kohteena
Perustuslakiluonnos on saanut osakseen vastustusta erityisesti Chilen politiikan oikeistosiivestä, mukaanlukien perustuslakineuvoston oikeistovähemmistöltä.
Kriitikoiden mielestä uusi perustuslaki on myrkkyä maan talouden kehitykselle ja ulkomaisten yritysten investointihalukkuudelle. Perustuslain kirjoittamisprosessia on moitittu sekavaksi ja hätäiseksi.
Myös osa äänestäjistä pitää uutta perustuslakia liian radikaalina.
Suuri osa perustuslain uudistamisen puolesta vuonna 2020 äänestäneistä halusi parempaa julkista terveydenhuoltoa. Esimerkiksi aborttioikeus sen sijaan on konservatiivisessa Chilessä monille äänestäjille kynnyskysymys.
Myös alkuperäiskansoja koskevat linjaukset, kuten Chilen julistaminen monikansaiseksi valtioksi, on saanut vastustusta osakseen.
Pandemia ja inflaatio ovat tiukentaneet myös chileläisten kukkarönnyörejä. Epävarma taloustilanne hillitsee monien intoa äänestää suurista muutoksista.
Uudistuksen vastustajat ovat myös lietsoneet kansalaisten epävarmuutta valeuutiskampanjalla. Sosiaalisessa mediassa on esimerkiksi väitetty, että uusi perustuslaki sallisi raskaudenkeskeytyksen yhdeksännelle kuulle asti ja kieltäisi yksityisen omistusoikeuden.
Kansannousu muutti tulevaisuudensuunnitelmia
Barbara Miel ja Antonia Rolland kertovat uskovansa mielipidemittauksista huolimatta vahvasti siihen, että uusi perustuslaki saa enemmistön äänestäjistä puolelleen.
– Viimeisimmissä vaaleissa naisten, nuorten ja työväenluokan äänet ratkaisivat. Me itse kuulumme tähän ryhmään, Miel sanoo.
Miel viittaa joulukuun presidentinvaaleihin, jotka tuolloin 35-vuotias vasemmistoehdokas Gabriel Boric voitti vastoin mielipidemittausten ennustetta.
Mielin mukaan työ elinolosuhteiden parantamiseksi jatkuu joka tapauksessa.
– Uusi perustuslaki on vain ensimmäinen askel, toinen olisi sen soveltaminen käytännössä. Kaikki muutokset vaativat sisäistä dialogia ja kasvua.
Rollandin mukaan ajatus uuden perustuslain hylkäämisestä on latistava.
– Se antaisi viestiä siitä, ettei asioita voi muuttaa ja ettei asioiden eteen kannata taistella.
Rolland kertoo, että kansannousu on jo muuttanut hänen ajatuksiaan tulevaisuudesta Chilessä. Ennen hän haaveili opiskelusta ulkomailla ja matkustelusta.
– Nyt tilanne on se, että perheeni on päättänyt lähteä Kanadaan etsimään parempaa elämää ja minä olen päättänyt jäädä. Haluan jäädä tänne ja toimia tukena muille nuorille myös tulevaisuudessa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella maanantaihin 5.9. kello 23 saakka.
Lue lisää: Latinalaisen Amerikan politiikka on murroksessa pandemian ja talouskriisin keskellä
