Venäjän hallinnon korruptiota voi käyttää autoritaarisen hallinnon horjuttamiseen, sanoo Bellingcatin toimitusjohtaja ja johtava tutkija Christo Grozev.
Tutkivan journalismin ryhmä Bellingcat on hyödyntänyt tutkimuksissaan Venäjän korruptoituneen turvallisuuseliitin myymää tietoa jo vuosia.
Bellingcat-järjestön perustaja Eliot Higgins on kuvannut esimerkiksi kirjassaan Me olemme Bellingcat, kuinka järjestö osti pimeiltä markkinoilta lentomatkustajaluettelon, joka auttoi jäljittämään venäläisen kaksoisagentin Sergei Skripalin ja tämän tyttären myrkytyksestä epäillyt venäläismiehet.
Grozev kertoi Helsingissä pidettävässä Innovation Forum -tapahtumassa keskiviikkona näkemyksensä siitä, mikä on johtanut asetelmaan ja miten journalistit voivat käyttää hyväkseen Venäjän luomaa kontrollijärjestelmää.
Grozevin mukaan suurin osa venäläisistä on ollut tyytyväisiä hyvin toimivaan sosiaaliseen mediaan, hakupalveluihin ja viestintäyhteyksiin, joita kontrolloi Venäjän turvallisuuskoneisto. Ihmiset ovat käytännössä tyytyneet siihen, että heillä ei ole yksityisyydensuojaa palveluissa, jotka tuottavat hyvältä tuntuvia palveluita.
Grozevin mukaan Venäjä ymmärsi 2000-luvun alkuvuosina, että kaikkea mielipiteenilmaisua ei tarvitse tukahduttaa, kunhan ilmaisunvapaus pidetään samanmielisissä ”kuplissa”, joita turvallisuuspalvelut voivat tarkkailla.
– Tällainen kupla saattaa sisältää esimerkiksi äärimmäisen konservatiivisia ja uskonnollisia piirejä, Grozev sanoo.
– Tai [toinen] kupla saattaa sisältää hyvin liberaaleja, lähes anarkistisia piirejä.
Sosiaalisen median algoritmit tukevat samanmielisyyttä. Se taas johti Grozevin mukaan siihen, että ihmiset jakoivat omassa kuplassaan itsestään liikaa tietoa netissä. Järjestelmä toimi Venäjän hallinnon kannalta hyvin niin kauan, kun liberaali kupla ei päässyt vaikuttamaan muiden kuplien sisällä eläviin kansalaisiin.
Hallinto salli korruption, jota nyt käytetään sitä vastaan
Järjestelmässä oli Grozevin mukaan kuitenkin valuvika, sillä se vaati kalliita laitteistoja ja osaavaa henkilökuntaa, joka halusi hyötyä osaamisestaan. Valtion täytyi sallia järjestelmään korruptiota, jossa toimijat hyötyvät asemistaan. Se taas aiheutti järjestelmään vuotoja.
Näitä vuotoja venäläiset journalistit alkoivat Grozevin mukaan käyttää hyväkseen jo kauan ennen kuin Bellingcat keksi käyttää samaa keinoa. Käytännössä tutkivat ryhmät voivat siis ostaa Venäjän hallinnolta tietoa, jonka avulla voi paljastaa Venäjän hallinnon laittomuuksia.
Grozev näkee, että lisääntyneet paljastukset ja vuoto kuplien välillä alkoi horjuttaa hallintoa. Normaalissa yhteiskunnassa tällainen horjunta voisi johtaa päättäjien eroon.
– Toisenlaisessa yhteiskunnassa se voi johtaa sodan aloittamiseen, Grozev sanoo.
Sotaa ei kuitenkaan voi pitää kovin kestävänä ratkaisuna, joten Grozev näkee, että tutkivien journalistien ja kansalaisjärjestöjen on vain jatkettava Venäjän hallinnon laittomuuksien paljastamista käytettävissä olevien keinojen avulla.
Tästä Bellingcat tarjosi esimerkin viimeksi maanantaina paljastaessaan tietoa Venäjän ristelyohjuksia reitittävästä ryhmästä. Tiedot perustuivat osittain pimeiltä markkinoilta ostettuun tietoon.
Lue lisää:
