Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Suomen sotimisesta toisessa maailmansodassa tehdään uusi oppikirja – tapahtumista kerrotaan tuoreimman tutkimustiedon pohjalta

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt hanketta varten sadan tuhannen euron apurahan professori Pekka Visurin työryhmälle sekä Sodan ja rauhan keskus Muistille.

Adolf Hitler ja Mannerheim tapaavat Imatralla vuonna 1942.
Toisen maailmansodan aikaa käsitteleviä oppimateriaaleja aiotaan päivittää Suomen osalta uusimmilla tutkimustiedoilla. Kuva: SA-kuva
  • Markku Tuhkanen

Talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodasta on valmisteilla uudet, laajat oppimateriaalit. 

Professori, eversti Pekka Visuri on toista vuotta käynyt läpi nykyistä, eri oppilaitosten käytössä olevaa aineistoa, joka käsittelee toisen maailmansodan kulkua. 

Uusimpien tutkimus- ja arkistotietojen puute sotatapahtumien ja päätösten tulkinnoissa on ilmeinen.

– Vanhojen julkaisujen tekijöillä ei ole ollut käytössään vaikkapa Venäjän tai muiden maiden sittemmin avautuneita arkistoja, Visuri toteaa.

Professori Pekka Visuri
Valtiotieteiden tohtori Pekka Visuri on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulun professorina, erityisalanaan turvallisuuspolitiikka ja strategia. Hän on kirjoittanut monia kansainvälistä politiikkaa ja historiaa käsitteleviä teoksia. Kuva: Yle

Erilaiset myytit ja tulkinnat sodankäynnistä ovatkin saattaneet jatkaa elämäänsä sotakirjallisuudessa, vaikka tutkijoiden päivittämät tiedot ovat ne vuosien saatossa kumonneet.

Hyvästä esimerkistä käy jatkosodan väittäminen Suomen erillissodaksi. 

Suomalaisten itsensä keksimä informaatiosodan käsite oli aikanaan poliittisesti hyödyllinen, vaikka epätosi. 

Erillissota jäi kuitenkin vuosikausiksi monien yksittäisten kansalaisten totuudeksi jatkosodasta. 

– On aivan selvää, että vuonna 1941 lähdimme jatkosotaan Saksan liittolaisina. Mitään syytä asian peittämiseksi ei ole ollut enää vuosiin, Visuri kuittaa. 

Yhteishanke Sodan ja rauhankeskus Muistin kanssa

Professori Pekka Visurin työryhmässä ovat mukana kirjailija, eversti Pasi Kesseli sekä sota- ja ilmailuhistorian asiantuntija, tekniikan tohtori Carl-Fredrik Geust.

Projekti toteutetaan yhteistyössä Mikkelissä sijaitsevan Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.

Visurin työryhmä vastaa painettavan oppikirjan tuotannosta, joka tulee keskittymään sotahistoriassa etenkin poliittiseen historiaan ja tapahtumien kuvaamiseen.

Painettavan oppikirjan rinnalle toteutetaan visuaalisesti korkeatasoinen, jatkuvasti ylläpidettävä oppimateriaali verkkoaineistoksi. Tavoitteena on esittää sotien historiaa eri näkökulmista.

Luvassa on myös aiheeseen liittyviä tehtäviä räätälöidysti eri luokka-asteille. Sodan ja rauhan keskus Muisti vastaa verkko-oppimateriaalin tuotannosta.

Tiedekeskus Muisti Mikkelissä.
Mikkelissä sijaitseva Sodan ja rauhan keskus Muisti tuottaa verkossa julkaistavan ja jatkuvasti päivittyvän visuaalisen oppimateriaalin. Kuva: Esa Huuhko / Yle

– Viimeisimpään tutkimukseen ja tutkimuskysymyksiin perustuvia oppikirjoja tai oppimateriaaleja ei ole tällä hetkellä tarjolla yläkoulujen tai lukioiden käyttöön.

– Tavoitteemme on helpottaa opettajien työtä ja tarjota monipuolinen ja käytettävä materiaali opetuksen tueksi yläkoulujen tai lukioiden käyttöön. Nykyiset historian oppikirjat käsittelevät aihetta varsin pintapuolisesti, sanoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.

Hankkeen mahdollistaa keskiviikkona julkistettu 100 000 euron apuraha Jenny ja Antti Wihurin rahastosta.

KATSO: Mikkelissä sijaitseva Sodan ja rauhan keskus Muisti avattiin yleisölle kesäkuussa 2021.

Videolla Mikkelissä sijaitseva Sodan ja rauhan keskus Muisti esittäytyy juuri ennen avajaisiaan. Kuvaus: Esa Huuhko / Yle, editointi: Petri Aaltonen / Yle

Voit keskustella Suomen käymien sotien historiasta 27.10.2022 klo 23.00 saakka.