Vuonna 1918 käydyn sisällissodan uhreja saattaa olla enemmän kuin ensimmäisten arvioiden mukaan laskettiin. Alkuperäisten arvioiden mukaan uhreja olisi ollut noin 38 000.
Suomen sotasurmat 1914-1922 -projektin johtaja Lars Westerlund arvioi, että määrä nousee alkuperäisistä lukemista muutamilla tuhansilla jopa 40 000:een.
Alkuperäinen arvio oli noin 38 000.
- Mutta tämä luku ei riitä. Jos lasketaan mukaan venäläisetkin, niin luku saattaa olla 40 000. Nähtäväksi jää, kuinka suureksi luku oikein kastaa, Westerlund tuumii.
Surmansa saaneiden luvun suuruutta korostaa se, että sisällissodan aikana Suomessa oli noin kolme miljoonaa asukasta.
Sotasurmat-projekti alkoi vuonna 1998
Valtioneuvosto aloitti vuonna 1998 sotasurmia selvittävän hankkeen. Tietoa kerätään vuoden 1918 sodassa kuolleista ja Saksan ja Venäjän armeijoissa sekä Venäjällä ja Virossa kuolleista suomalaisista.
Myös kaatuneet ulkomaalaiset listataan.
Pääpaino tutkimuksissa on vuoden 1918 kuolleissa, mutta silti tietoa on kerätty ja saatu myös muun muassa heimosodissa kuolleista suomalaista. Tutkinnan kohteena ovat kaikki vuosina 1914 - 1922 sotaoloissa kuolleet.
- Heimosodissa kuoli noin 800 suomalaista vapaaehtoista, kertoo projektin johtaja Lars Westerlund.
Luku on suuri, sillä vuoden 1918 aikana valkoisten tappiot olivat 3 000 miestä.
Tärkeän osan surmansa saaneista vaatii myös vuonna 1918 surmattujen venäläisten sotilaiden ja siviilien lukumäärän selvittäminen.
Tietojen yhdistämisen lisäksi lähteinä käytetään muun muassa papiston laatimia tilastoja, SDP:n terroritilastoa, seurakuntien luetteloita, jääkärimatrikkelia ja vuoden 1918 sotavankilaitoksen arkistoa.
Myös seurakuntien rippikirjat ovat hyödyllisiä lähteitä. Lisäksi väestökirjanpito kertoo osansa kuolleista. Tärkeä asema on myös tavallisten ihmisten kirjeillä ja tiedoilla.
Viisi vuotta kestänyt projekti päättyy tänä vuonna. Koottu nimitiedosto sijoitetaan aikanaan Kansallisarkistoon.
Tutkinta normalisoitunut
Lars Westerlundin mukaan Sotasurmat-projekti on selvästi vaikuttanut suomalaisten käsityksiin sisällissodasta.
- Vielä kymmenkunta vuotta sitten aihe oli niin arka, että tutkija, joka alkoi tutkia näitä tapahtumia, otti riskin. Nyt ilmapiiri on täysin muuttunut, ja uskon sen johtuvan tästä valtiollisesta projektista. Nyt tapahtumiin suhtaudutaan hyvin asiallisesti, Westerlund kertoo.
Koottava tiedosto on Westerlundin mukaan ainoa maailmassa, joka kattaa molempien puolten tappiot.
- Tällainen on mahdollista lähes tulkoon vain Suomessa, Westerlund muistuttaa.
STT, YLE24
