Ulkoiluvaatteiden tärkeitä ominaisuuksia ovat lämmönpitävyys, siliävyys, antimikrobisuus, lian - ja vedenhylkivyys, palamattomuus ja kosteuden kulkeutuminen pois iholta. Osa ominaisuuksista kuten tuulenpitävyys ja hengittävyys saadaan aikaan kuidun rakenteilla, suuri osa kemikaaleilla.
- Kuiduilla itsellään on jo tietyt ominaisuudet, mutta jos kuidun ominaisuudet eivät riitä ja niitä halutaan muuttaa, siten tuotteelle tehdään kemiallinen viimeistys eli tuotteen pintaan kiinnitetään kemiallisia aineita, joilla saadaan aikaan tietty ominaisuus, sanoo tutkijatohtori Marja Rissanen Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Esimerkiksi antimikrobisuus saadaan kemikaaleilla tai hopealla. Tosin on todettu, että suurin osa hopeasta lähtee heti ensimmäisessä pesussa pois. Siliävyys tehdään hartseilla, joista voi vapautua formaldehydiä, se voi aiheuttaa allergiaa. Sitä voi olla myös polyuretaani - pinnoitteissa. Formaldehydi haisee.
- Jos tuote haisee hyvin pistävälle, sen voi jättää ostamatta tai formaldehydi lähtee ensimmäisessä pesussa lähes kokonaan pois, mutta siliävyys jää silti tuotteeseen, sanoo tutkijatohtori Marja Rissanen Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Puuvillaan enemmän kemikaaleja kuin tekokuituihin
Suurin osa ulkoiluvaatteista valmistetaan tekokuiduista, siliävyyskäsittelyä tarvitaan lähinnä puuvillassa. Yllätys onkin, että puuvillan käsittelyssä käytetään enemmän kemikaaleja kuin tekokuiduissa, aina sen kasvatuksesta lähtien.
- Formaldehydipitoisia siliävyyshartseja käytetään lähinnä puuvillavaatteissa. Ajatellaan, että puuvilla olisi turvallinen ja ekologinen kuitu, mutta se on melkein päinvastoin. Puuvillan viimeistelyssä käytetään paljon kemikaaleja, tekokuituisissa urheiluvaatteissa ei ole yhtä pitkää kiellettyjen tai epäilyttävien aineiden listaa, sanoo tutkijatohtori Marja Rissanen.
Ulkoilutekstiileissä on myös raskasmetalleja napeissa ja muissa lisätarvikkeissa. Myös joissakin väriaineissa voi olla niitä, mutta niitä pyritään välttämään Rissasen mukaan.
Useimmat ulkoilutekstiilit värjätään atsoväreillä ja niistä pieni osa on syöpää aiheuttavia atsovärejä. Ne ovat EU:n alueella kiellettyjä.
Kiellettyjä ovat myös homeenestoaineet, jotka aiheuttavat pahaa allergiaa. Lian ja vedenhylkivyys saadaan fluoriyhdisteillä. Niistä Fos on nykyisin kokonaan kielletty, yli kymmenen vuotta vanhoissa vaatteissa sitä vielä löytyy.
- Jos ne vanhat vaatteet, jotka on käsitelty perfluoratuilla yhdisteillä, viedään kaatopaikalle, sekin on ongelma, koska ne ovat pysyviä yhdisteitä eivätkä hajoa sinne luontoon. Loppusijoitus on hankalaa, koska ne ovat sitten kymmeniä, jopa satoja vuosia luonnossa, sanoo Rissanen.
Ulkoiluvaatteet tulevat Aasiasta
Ulkoiluvaatteista yli puolet tehdään Aasiassa. Greenpeacen keväällä tekemän tutkimuksen mukaan johtavienkin ulkoilumerkkien vaatteista irtoaa kotipesuissa kuormittavia kemikaaleja vesistöihin.
EU:n alueella kiellettyjä kemikaaleja on jäänyt eniten kiinni Espanjaan tuoduista vaatteista. Suomessa Tulli tekee pistokokeita ja kiellettyjä aineita löytyy vain harvoin.
EUssa keskustellaan myös uusista aineista, esimerkiksi hormonimuuntajiksi epäillyistä ftalaateista, samoin tekstiiliteollisuuden nanotekniikasta, sitä tutkitaan parhaillaan EU:ssa. Osa nanotekniikkaa käyttävistä vaatteista tiedetään jo nyt turvalliseksi, osaa vasta tutkitaan, sanoo Rissanen ja jatkaa.
- Sen sijaan tällä hetkellä vielä sallittuja ovat lianhylkivyysaineina Foa-yhdisteet, mutta luultavasti ne tullaan kieltämään muutaman vuoden sisällä. Ne ovat myös hyvin pysyviä perfluorattuja yhdisteitä, sanoo Rissanen.
Ulkoiluvaatteet ovat turvallisia
Rissasen mukaan goretex ja muut ovat turvallisia nykytiedon mukaan, samaa ainetta käytetään myös verisuoni - implantteina.
- Tosin näistä kalvoistakin voi erittyä perfluorattuja yhdisteitä, mutta yleensä ne eivät ole ihoa vasten. Lisäksi on polyesteri - tyyppisiä kalvoja, jotka nekin on todettu turvallisiksi, sanoo tutkijatohtori Marja Rissanen.
Rissanen sanoo, että monet ekomerkit takaavat, että tuotteista irtoaa vähän kemikaaleja, mutta muutkin kuin ekomerkityt vaatteet voivat olla yhtä turvallisia.
- Ekomerkit ovat kalliita eikä pienillä valmistajilla ole aina varaa käyttää niitä. Merkeillä myös tehdään bisnestä.
Tutkijatohtori Marja Rissanen rauhoittelee, että urheilu- ja ulkoilutekstiilit ovat turvallisia, jos niitä vertaa vaikka jokin aikaa sitten syöpävaarallisiksi todettuihin moniin tatuointiväreihin, jotka jäävät ihon alle. Kaikkien tekstiileissä olevien kemikaalien yhteisvaikutuksia tai vaikutuksia muiden ilmiöiden kanssa ei kuitenkaan vielä tunneta.
- Yleensä kemikaaleja ja niiden vaikutuksia testataan vain yksittäin. Tiedetään, että jos laitetaan useampia kemikaaleja yhteen, niiden vaikutus ihmiseen tai eläimeen voi moninkertaistua ja jos laitetaan vielä laitetaan joki ulkopuolinen altistus, esimerkiksi sähkömagneettinen altistus, se voi moninkertaistaa kemikaalien haitan. Monen asian yhteisvaikutus voi tehdä moninkertaiseksi haitan, toteaa tutkijatohtori Marja Rissanen Tampereen teknillisestä yliopistosta.
