Flipperikulttuuri elää pientä nousukautta hiljaisten aikojen jälkeen. Flipperipöydät ovat kadonneet julkisista tiloista rahapelikoneiden tieltä, mutta aktiiviset harrastajat ovat pitäneet lajin elossa. Kouvolassa toimii Suomen ainoa rekisteröity flipperiydistys Hopeakuula.
Yhdistyksen perustaja Ari Sovijärvi ihastui flippereihin nuorena poikana 80-luvun puolivälissä. Ensimmäisen oman koneensa Sovijärvi hankki reilut 20 vuotta sitten. Tuo pöytä oli sarjakuvasankari Judge Dreddin mukaan nimetty flipperi, joka on omistajalleen edelleen rakas.
– Ikinä en luovu siitä, Sovijärvi sanoo hymyillen, mutta painokkaasti.
Suomalaisten harrastajien omistuksessa on arviolta joitakin satoja flippereitä. Flipperiharrastajat bongaavat myös uusia julkisiin tiloihin ilmestyneitä flipperikoneita ja keräävät niitä tietokantaan.
– Julkisiin paikkoihin on tullut uusia koneita, mutta pääasiassa vanhat pelaajat ovat hommanneet niitä kotiinsa. Flipperit elävät uutta nousua lähinnä tämän retrohengen mukana, Sovijärvi kertoo.
Koneita on ripoteltu sinne tänne, mutta yleisölle avoimia flipperihalleja Suomessa on vain kaksi: tänä vuonna avattu Extraball Helsingin Jätkäsaaressa, ja Kouvolan Wanha Haitaritehdas.
Haitaritehtaan vajaan parinkymmenen pelin kokoelma on Hopeakuulan ylläpitämä ja kaikki koneet omistaa Sovijärvi. Flipperiseura järjestää peli-illan kerran viikossa.
Flipperistä joutuu pulittamaan
Wanha Haitaritehdas on ollut auki yleisölle kaksi vuotta. Uusia pelaajiakin on ilmestynyt kuvioihin tuona aikana. Osa uusista on ollut alle kymmenvuotiaita, mikä lämmittää vanhaa pelaajaa.
– Muistuu se, kun ensimmäistä kertaa veti itse jakkaran koneen eteen. Flipperi on tullut tutuksi ilmeisesti videopelien kautta ja sen jälkeen on haluttu koettaa oikeata laitetta, Sovijärvi uskoo.
Omaa konetta halajaville tiedoksi, että flippereitä on tällä hetkellä myynnissä nihkeästi.
– Ehkä kymmenisen konetta on parhaillaan markkinoilla Suomessa. Itse haen koneeni yleensä Ruotsista.
Koneita ei juurikaan enää valmisteta, joten vanhoista laitteista saa pulittaa kelpo summia. Uudet koneet maksavat keskimäärin 1500–5000 euroa, Sovijärvi kertoo. Oikeaan aikaan liikkeellä olleet ovat saaneet kokoelmansa halvalla, sillä 2000-luvun taitteessa laitteet maksoivat suunnilleen saman määrän markoissa.
Tuntuvan hinnan lisäksi laitteiden entisöintiin joutuu usein käyttämään rahaa ja aikaa ennen kuin pääsee pelaamaan. Sovijärven mukaan ainakin jonkinlaiset sähköasennustaidot ovat tarpeen ennen kuin oma kone kannattaa hankkia.
