Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Ukkoslohikäärmeen maa taistelee kulttuurinsa säilyttämiseksi

Bhutanin kuningaskunta Himalajan rinteillä on viimein avautumassa ulkomaailmaan. Moni pelkää omaleimaisen buddhalaisen kulttuurin puolesta.

Groteskisti pukeutuneet munkit tanssivat Tsechu –juhlassa pyhiä Tamzhing-tansseja. Ihmiset jonottavat päästäkseen hakattaviksi riisisäkeillä. Se pitää vaivat poissa.
Groteskisti pukeutuneet munkit tanssivat Tsechu –juhlassa pyhiä Tamzhing-tansseja. Ihmiset jonottavat päästäkseen hakattaviksi riisisäkeillä. Se pitää vaivat poissa. Kuva: Jaana Kanninen / Yle
  • Jaana Kanninen

Bhutanissa kaikki on uutta. Vuonna 2008 maassa pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit, ja niiden myötä absoluuttisesta monarkiasta tuli perustuslaillinen monarkia.

Televisiolähetykset alkoivat vuonna 1999, ja samoihin aikoihin saapuivat matkapuhelimet. Nyt kännykkä on lähes jokaisella bhutanilaisella. Maassa on internet, vaikka se toimii hatarasti ja epäluotettavasti.

Suljetusta buddhalaisesta kuningaskunnasta on nopeasti tullut maailmaan katsova, modernisoituva valtio.

Mutta omaleimaisuuttaan Bhutan ei halua menettää. Moni pelkääkin, että uudet vaikutteet uhkaavat buddhalaisiin arvoihin ja puhtaaseen luontoon perustuvaa kulttuuria.

Kulttuurinsa suojelemiseksi Bhutan on laatinut sarjan sääntöjä ja lakeja. Bhutanilaisten on pukeuduttava julkisissa tilaisuuksissa ja työpaikoilla perinteiseen pohjoisbhutanilaiseen asuun. Miehille tämä tarkoittaa gho-asua, polvipituista hametta, joka sidotaan leveällä vyöllä. Naiset pukeutuvat kiraan, nilkkapituiseen pukuun.

Rakennusten on seurattava tiukkaa perinteistä ulkomuotoa, eikä edes pääkaupunkiin saa rakentaa kuutta kerrosta korkeampia taloja.

Ovenpieliä suojelevat suuret fallokset pitävät pahat henget poissa. Kuvilla muistetaan myös 1500-luvulla elänyttä lama Drukpa Kunleyta, joka oli kuuluisa epäsovinnaisista opetuksistaan. Hänen pyhän suihkunsa kerrotaan suojelleen monia naisia.
Ovenpieliä suojelevat suuret fallokset pitävät pahat henget poissa. Kuvilla muistetaan myös 1500-luvulla elänyttä lama Drukpa Kunleyta, joka oli kuuluisa epäsovinnaisista opetuksistaan. Hänen pyhän suihkunsa kerrotaan suojelleen monia naisia. Kuva: Jaana Kanninen / Yle

Bhutanin ainutlaatuista luontoa suojellaan perustuslain voimin, joka määrää metsäpeitteen osuudeksi vähintään 60 prosenttia maan pinta-alasta. Nyt 72 prosenttia Bhutanista on metsän peitossa.

Myös Bhutanin kehittämä menetelmä "bruttokansanonnellisuuden" mittaamiseen tähtää maan upean luonnon ja ainutlaatuisen kulttuurin säilyttämiseen. Sen pohjana on buddhalainen elämänkatsomus.

Bhutanin 740 000 asukkaasta neljä viidesosaa on buddhalaisia.

Monen paineen välissä

Yksi huolenaihe on maaseudun väestön muuttaminen kaupunkeihin.

Bhutanin väestöstä kaksi kolmasosaa saa toimeentulonsa maataloudesta. Maaseudun nuoriso haluaa kuitenkin yhä useammin muuttaa kaupunkeihin, ja pääkaupunki Thimphu on yksi Aasian nopeimmin kasvavista kaupungeista. Asukkaita on yli 100 000.  

Samaan aikaan kun maatalouden merkitys pienenee, yhä kasvavaa osaa Bhutanin kansantaloudesta pyörittää vesivoima, maan merkittävin vientituote. Intia rahoittaa mittavaa vesivoimaloiden rakennushanketta, joka merkitsee tuotannon moninkertaistamista nykyisestään.

Suunnitelmien mukaan Bhutanin vesivoimatuotanto kasvaa tämän vuosikymmenen aikana 10 000 MW:iin, mikä olisi noin kolmannes koko maan kapasiteetista.

Vesivoimakauppa Intiaan suivaannuttaa monet bhutanilaiset, jotka itse elävät jatkuvien sähkökatkosten keskellä.

Vesivoiman ja maatalouden jälkeen suurin – ja voimakkaasti kasvava – elinkeino on turismi.