Monesti koulujen seinille on ripustettu mustia kivitauluja, joiden pintaan on hakattu lista nimiä. Kyseessä ovat Pro Patria -taulut, talvi- ja jatkosodassa kaatuniden kunniaksi tehdyt muistomerkit.
Muistomerkkien kohtalo on noussut esiin, kun tauluja on ripustettu lakkautettavien kyläkoulujen seinille. Etelä-Karjalan sotaorvot ry tarttui toimeen taulujen puolesta ja vetosi kirjallisesti Etelä-Karjalan kuntiin taulujen säilyttämisen puolesta.
– Vetosimme, että taulut otettaisiin talteen, mikäli niitä lopetettavien koulujen seinillä on. Toivomme, että ne sijoitettaisiin arvoiseensa paikkaan, Etelä-Karjalan sotaorvot ry:n puheenjohtaja Seppo Nevalainen kertoo.
Taulut siirretään kylien kokoontumispaikkoihin
Sankarivainajien muistotauluja levisi sotien jälkeen etenkin kyläkoulujen seinille. Lappeen kotiseutuyhdistyksen sihteeri ja sotainvalidien toiminnassa vahvasti mukana ollut Jorma Taipale kertoo maalaiskoulujen olevan luonteva sijoituspaikka tauluille, sillä listatut sotilaat ovat usein kyseisten kylien asukkaita.
– Maaseudulla kaikki tuntevat toisensa ja koulu on kylän sydän. On luontevaa sijoittaa muisto sotilaista heidän kotikonnuilleen.
Lakkautettujen koulujen omaisuuteen kuuluvat taulut ovat Taipaleen mukaan pyritty pelastamaan. Monesti taulut kootaan yhteen paikkaan, etenkin kylien kokoontumispaikkoihin, kuten seurakunnan tiloihin ja kylätaloihin.
Taulut ansaitsevat arvostusta
Etelä-Karjalan sotaorvot ry:n puheenjohtaja Seppo Nevalaisen mielestä on tärkeää, että muistomerkit isänmaan puolesta taistelleista säilyy myös tulevaisuudessa.
Jopa kaatopaikalta on löytynyt tällainen taulu. Se ei oikein tuntunut mukavalta.
Seppo Nevalainen
– Sotaorpoina olemme menettäneet isämme sodan melskeessä. On tärkeää, että muisto heistä säilyisi tuleville sukupolville, Nevalainen tuumii.
Myös Lappeen kotiseutuyhdistyksen sihteeri Jorma Taipale pitää taulujen säilytystä ja arvostusta tärkeänä. Hänen mukaansa jokaisen sukupolven vastuu on kertoa näistä tapahtumista nuoremmille.
– Tauluissa on tallennettuna kansakunnan muisti vaikeista ajoista.
Tauluja tulisi Nevalaisen mielestä osata arvostaa, eikä vain heittää menemään lakkautettavan koulun jäämistön mukana.
– Jopa kaatopaikalta on löytynyt tällainen taulu. Se oli lopetettavalta koululta ilmeisesti sinne viety, eikä sitä osattu arvostaa. Se ei oikein tuntunut mukavalta, Nevalainen toteaa.
Jutun kirjoittaja on toimittajaharjoittelijana Yle Etelä-Karjalan toimituksessa.
