Mindfulness-nimellä tunnettu tietoinen läsnäolo on nyt kovaa huutoa Pohjois-Amerikan kouluissa. Esimerkiksi elokuvatähti Goldie Hawnin säätiön tukema "MindUP"-ohjelma, jossa tunne- ja sosiaalisia taitoja rikastutetaan tietoisen läsnäolon keinoin, on saanut innokkaan vastaanoton yhdysvaltalaisissa ja kanadalaisissa oppilaitoksissa.
MindUp-ohjelman vaikutuksia ala-asteikäisiin lapsiin tutkittiin vastikään Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa. Kun lapsia opetettiin tarkkailemaan mm. hengitystä ja ympäristöä, ja olemaan ystävällisiä luokkatovereille, oppilaiden optimismi ja sosiaalisuus lisääntyivät merkittävästi, ja kognitiiviset taidot sekä matematiikan tuloksetkin paranivat. Aggressiivisuus ja stressi puolestaan vähenivät.
Empatiakato huolettaa
Tutkimuksen toisen johtajan, kehityspsykologi Kimberly Schonert-Reichlin mukaan nuorten empatiakyvyt ovat viime vuosina heikentyneet huolestuttavasti.
Entinen opettajatar kertoo toisesta tutkimuksesta, missä mitattiin 14 000 yliopisto-opiskelijan empatiakykyä 70-luvun lopulta vuoteen 2009:
– Varsinkin vuoden 2000 jälkeen nuorten kyky empatiaan on vähentynyt. Johtuuko tämä lisääntyneestä sosiaalisen median käytöstä? Onko meistä tulossa narsistien sukupolvi?
Schonert-Reichlin mukaan sosiaalisten ja tunnetaitojen systemaattinen kehittäminen onkin nykypäivänä erityisen tärkeää.
Myötätuntokasvatus lisää bruttokansanonnellisuutta?
Vietnamilais-ranskalainen Ha Vinh Tho jätti paikkansa Punaisen Ristin koulutuspäällikkönä keskittyäkseen Bhutanissa "bruttokansanonnellisuus"-mallin kehittämiseen. Himalajan kuningaskunnan vanhan hallitsijan alullepanemassa mallissa onnellisuus nostetaan taloudellista bruttokansantuotetta tärkeämmäksi hyvinvoinnin mittariksi.
Entisessä työssään maailman kriisipesiä kiertänyt Ha näkee täysipainoisen kasvatuksen pitkäjänteisenä, kestävänä tapana rauhoittaa maailmaa jo puhjenneiden konfliktien loputtoman hoitamisen sijaan.
Han johdolla Bhutanin koulujen lukujärjestyksiin on tuotu tietoisuustaitojen ja myötätunnon opetus, jonka nähdään lisäävän kansallista onnellisuutta.
Pisa pakkomielteenä
Kasvatustieteiden tohtorin mukaan moderni koulujärjestelmä perustuu vanhentuneeseen, 1800-luvun teolliseen maailmankuvaan, missä yhteiskunta nähtiin koneena, jonka tuli tuottaa insinöörin kaltaisia rationaalisia osaajia.
Ha valittelee yhä vallalla olevaa kapeaa älykkyyden määritelmää, joka keskittyy vain matematiikkaan ja kieliin – siis Pisa-testissä mitattaviin taitoihin.
– Tässä järjestelmässä vain osa lapsista pääsee todella kukoistamaan. Tarvitsemme koulujärjestelmän, joka lähestyy ihmistä kokonaisvaltaisesti. Tunne- ja sosiaalinen älykkyys ovat hyvin tärkeitä tekijöitä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tunneälykkyys ja sosiaalinen äly ennustavat itse asiassa menestystä elämässä paremmin kuin perinteisesti mitattu älykkyysosamäärä.
Ha viittaa myös tutkimustuloksiin, jotka osoittavat myötätuntoisten ja altruististen ihmisten olevan itsekeskeisiä ihmisiä keskimäärin fyysisesti terveempiä.
Rauhannobelisti vetoaa kasvattajiin
Aloite Delhin yliopiston ”Etiikka, Tiede ja Koulutus” -konferenssille tuli Dalai-lamalta, joka on viime vuosina kampanjoinut yleismaailmallisen eettisen kasvatuksen puolesta.
Uskonnollinen johtaja peräänkuuluttaa maallista arvokasvatusta lastentarhoista yliopistoihin.
– Uskonnolliset temppelit eivät ole yhtä tärkeitä kuin koululaitokset. Moderni, täysin maallinen eettinen kasvatus on ainoa toivomme.
Dalai-laman mukaan pelissä on maailmanrauha, joka voidaan saavuttaa kiinnittämällä enemmän huomiota kokonaisvaltaiseen, eettiseen kasvatukseen.
